Hän ei halunnut rakastua sinuun. Se oli jotain sellaista, jota hän pelkäsi eniten. Hän yritti välttää sinua, koska hän tiesi, että hänen sydämensä tulisi uhmaamaan sitä, mitä hänen mielensä halusi. Hän tiesi, että hänen sydämensä tekisi toisen ratkaisuun – ratkaisun, jota hän tulisi katumaan.
Hän ei edes halunnut pitää sinusta, jäädä yksin rakastamaan sinua. Ja sitten yhtäkkiä hän löysi itsensä tilanteesta, jota hän ei pystynyt enää kontrolloimaan. Joka kerta kun hän näki sinut, hän tunsi vatsassaan perhosia. Joka kerta, kun joku mainitsi sinun nimesi, hymy hiipi hänen kasvoilleen. Hän tiesi, että sinä olet hänelle pahaksi, mutta hänen sydämensä ei kuunnellut.
Hän tiesi, ettei hänen tulisi rakastaa sinua ja hän pelkäsi rakastaa sinua. Hänen sydämensä oli rikottu liian monta kertaa aiemmin ja hän tiesi sen tunteen liian hyvin. Valitettavasti tällä kertaa hänen sydämensä ei antanut hänelle muuta vaihtoehtoa, kuin sykkiä ja kärsiä sinulle.
Hän oli liian pelokas rakastamaan sinua, koska hän oli käynyt sen jo aiemmin läpi. Hän tiesi, mikä häntä odottaa. Hän tiesi, että yksi ihminen päätyy tästä ulos sydän miljoonina sirpaleina ja se henkilö et ole sinä.
Hän pelkäsi rakastaa sinua, koska hän tiesi, että tämä virheellinen onni sokaisee hänet hetkellisesti. Tämä lyhytkestoinen jännityksen tunne, toivo siitä, että hän vihdoin löysi oikean rakkauden, saa hänet raiteiltaan. Se sai hänet unohtamaan menneisyytensä ja kaikki ne ajat, jolloin hän oli ollut aluksi onnellinen – ja lopuksi haavoitettu ja satutettu.
Hän pelkäsi rakastaa sinua, koska sinä annoit hänelle toivoa. Sinä sait hänet uskomaan, että olet oikea mies hänelle. Sinä hymyilit hänelle niin kuin hän olisi ainoa ihminen maailmassa, joka merkitsi hänelle mitään. Sinä otit hänen kädestään kiinni ja halasit häntä, kun hän tarvitsi sinun kosketustasi. Mutta mikään näistä asioista ei ollut vilpitöntä. Eikä totta. Tämä ei ollut ehdotonta rakkautta – se oli jotain aivan muuta.
Tämä oli sinä tuhlaamassa hänen aikaansa ja antamassa hänelle virheellistä toivoa. Tämä olit sinä käyttämässä hyväksesi hänen pehmeää sydäntään.
Hän pelkäsi rakastaa sinua, koska hän tiesi, että sinä katoaisit ilman mitään kunnollista päätöstä, ei edes hyvästejä tai sinä keksisit typeriä tekosyitä, joita hän ei pystyisi ymmärtämään. Hän tiesi, että hänet jätetään yksin, toivottomana ihmettelemään, mitä hän teki väärin, vaikka se ei koskaan ollut hänen vikansa.
Hän pelkäsi rakastaa sinua, koska hän tiesi tulevansa satutetuksi.
Hän on tyttö pehmeällä ja herkällä sydämellä. Hän on vain tavallinen tyttö, joka ei halunnut rakastaa sinua alun alkaenkaan. Sinä livahdit hänen elämäänsä ja viettelit hänet tyhjillä sanoillasi ja valheellisella olemuksellasi.
Sinä lumosit hänet ’hyvän miehen’ naamiollasi. Sinä satutit häntä, koska sinä et koskaan välittänyt hänestä. Sinä et koskaan vaivautunut kysymään itseltäsi, miksi hän oli niin peloissaan tai mitä hän kävi läpi ja miksei hän halunnut luottaa sinuun. Sinä et kysynyt yhtään noista kysymyksistä, koska sinä et halunnut tietää niihin vastausta.
Sinä tarvitsit jonkun olemaan siinä sinua varten – jonkun puhumaan sinulle, jonkun rakastamaan sinua. Hän teki kaiken tuon ja sai itselleen sydänsurua ja tuskaa. Kaikki mitä hän sai, oli itkua makuuhuoneessa keskellä yötä ja päälle kaatuvien seinien tuijottamista. Se oli liian paljon hänelle käsiteltäväksi. Hän halusi ryömiä pimeimpään koloon koko maailmassa yksikseen ja vain kuolla.
Kun sinä satutit häntä, hän viipyi tuskassaan ja kyseli itseltään, miksei häntä rakastettu siten, kun hän olisi ansainnut. Hän tietää kuinka rakastaa ja hän on rakastanut ennenkin. Joten miksei hän saa kokea edes pientä osaa tuosta rakkaudesta, jota hän tuntee itse muita kohtaan?
Rakkaus näytti hänelle likaiset kasvonsa. Hänelle rakkaus on ollut joka kerta virhe, joka kerta hän oli se, joka ei yrittänyt tarpeeksi. Hänelle rakkaus on se ’ei se johdu sinusta, vika on minussa’ –lause. Hänelle rakkaus on tunne hylkäämisestä ilman syytä. Totta kai hän pelkää rakastaa.
Rakkaus on läimäissyt oven hänen kasvoilleen joka kerta, kun hän on aikonut astua sisään.
Huolimatta siitä, mitä hän on käynyt läpi. Huolimatta siitä, että hän varoitti sinua ja kertoi sinulle, ettei hän halua olla kanssasi, sinä jatkoit hänen painostamistaan. Ja mikä pahinta, hänestä tuli vieläkin kiinnostavampi, koska hän ei halunnut sinua.
Sen sijaan, että olisit päästänyt hänet menemään ja säästämään sydämensä sinulta, sinä päätit olla itsekäs. Sinä päätit pelata hänellä täyttääksesi omat tarpeeksi ja heitit pois, kun olit saanut tarpeeksesi.
Sinä valitsit antaa hänelle toivoa, joka sai hänet pysymään hieman kauemmin – ajatellen sinun muuttuvan.
Sinä valitsit olla kunnioittamatta häntä ja tehdä hänestä hölmön.
Sinä valitsit olla pelkuri, joten rikoit kaiken pakenemalla ilman selityksiä.
Sinä valitsit pysyä hiljaa, kun hän aneli sinua puhumaan ja yrittämään pelastaa tiedät kahdet.
Sinä valitsit satuttaa häntä ja sen sinä teit.
Hän yhä pelkää rakkautta. Hän on edelleen kauhuissaan sydänsurusta. Hän vieläkin epäilee ihmisiä. Mutta oikea rakkaus astuu hänen ovelleen ennemmin tai myöhemmin. Se pyyhkäisee kaiken pelon pois ja täyttää hänen sydämensä oikealla rakkaudella, sellaisella, jota hän on aina halunnut.