Skip to Content

Vihaan Sitä, Että Mitä Tahansa Tein, Se Ei Ollut Tarpeeksi Hyvin

Minun aivoni käyvät ylikierroksilla näinä päivinä. En pysty edes nukahtamaan kaiken sen hälinän keskellä. Mielessäni käyn läpi jokaisen hetken ja analysoin jokaisen keskustelu, jota koskaan kävimme. Hyödytöntä, tiedän. Mutta en vain pysty sivuuttamaan ajatuksiani. Vaikka useasti haluaisinkin.

Kaikki ajatukseni pyörivät saman kysymyksen ympärillä: ’Miksen ollut tarpeeksi?’ Ei väliä, kuinka monta kertaa käyn asiat läpi mielessäni, en siltikään pysty ymmärtämään, missä tarkalleen ottaen meni pieleen, koska olin varma, että tein kaiken oikein.

Se vaikutti niin yksinkertaiselta ja helpolta. Kaikki menestyvän parisuhteen ainekset olivat siinä. Kaiken piti mennä oikein, jos on rakkautta. Jos annoit kaikkesi, mitä sinulla on. Jos olisit vain oma itsesi. Jos olisit rohkea. Jos luottaisit ihmiseen, jonka kanssa olit. Jos olisit valmis kompromisseihin. Jos eläisit hetkessä ja antaisit parhaasi, kaikki tulisi toimimaan lopulta.

Jostain syystä, se ei koskaan toiminut. Ja minä vihaan sitä. Vihaan sitä, että mitä tahansa tein, se ei vain ollut tarpeeksi hyvin.

Yritin pysyä itselleni rehellisenä ja hyväksyin, kuka sinä oikeasti olit. Ja kohdataan se, sinä et ollut helpoin ihminen, jonka kanssa olla, mutta minä rakastin sinua. Sinulla oli hetkesi, jolloin annoit minulle kaiken mitä sinulla on ja toisaalta ne hetket, jolloin työnsit minua pois niin kovasti, etten pystynyt tavoittamaan sinua. Siltikin minun tunteeni ja ajatukseni sinua kohtaan eivät koskaan muuttuneet.

Yksi onnellinen hetki kanssasi hyvitti kaikki pahat. Se teki minusta vahvemman. Se sai minut yrittämään kovemmin. Se sai minut haluamaan enemmän ja enemmän niitä hetkiä. Joten minä ylläpidin peliä. Minä yritin aina olla paras versio itsestäni.

Minullakin oli pahoja päiviä. Minun tunteeni juoksivat villinä. Minä olin allapäin, vihainen, pelokas ja epäileväinen; kaikki kaikessa voisin sanoa. Se oli minun silmissäni normaalia. Sen tulisi ollakin sellaista. Se on elämää, asioita tapahtuu ja sinun tulee käsitellä ne parhaasi mukaan.

Sinullakin oli pahoja päiviä. Sinulla oli kamalia päiviä ja minä ajattelin niiden olevan jotain väistämätöntä, jotain, josta minun oli autettava sinut yli.

Minä olin aina tukenasi. Kun kaikki olivat sinua vastaan, kun myrskyt repivät elämääsi, minä seisoin siinä yhtä tiukasti kuin aurinkoisina päivinäkin. Olin siinä tukemassa sinua ja uskoin sinuun, vaikka sinä et ollut juuri koskaan siinä minua varten.

En pitänyt kirjaa, kuka antoi kenelle enemmän. Minä annoin itsestäni parhaani. Annoin itseni kokonaan, epäitsekkäästi enkä odottanut mitään takaisin. Olin onnellinen, kun sain tehdä sinut onnelliseksi. Sinun hymysi oli kaikki, mitä toivoin palkinnoksi.

Ehkä minun olisi pitänyt pitää kirjaa asioista, joita sinä annoit minulle takaisin. Ehkä se on se, missä kaikki meni vikaan. Minä keskityin sinuun, sinun tunteisiisi, sinun onnelliseksi tekemiseen ja sivuutin itseni kokonaan. Kadotin itseni rakastaessani sinua.

Minä oikeasti uskoin, että se on ainoa asia, mitä en ymmärtänyt. Et edes sinä pystynyt löytämään tarpeeksi hyvää syytä päästää minua menemään, kun helvetti räjähti ja sinä päätit lopettaa suhteemme. Vihaan, että lähdit sillä tavalla. Ilman tarpeeksi hyvää selitystä, jotta voisin nukkua yöni rauhallisesti.

Vihaan sitä, että luovutit niin helposti. Vihaan sitä, että sait minut tuntemaan tuhlanneeni aikaani sinuun. Kuin olisin tuhlannut aikaani yksipuoliseen rakkauteen, koska nyt ymmärrän, että se olin vain minä. Kaikki rakkaus, jota meidän parisuhteessamme oli, tuli minusta enkä minä pystynyt rakastamaan meidän molempien puolesta.

Vihaan sitä, että sait minut tuntemaan itseni hyödyttömäksi. Vihaan tätä vihan tunnetta sisälläni. Vihaan sitä, että olet edelleen minun pääasiallinen ajatukseni päivien aikana, koska se ei anna minun hengittää vapaasti. Toivon sen menevän ohi pian.

Se sattuu niin paljon, kun jakaa kaiken jonkun kanssa ja saa vain tuskaa takaisin. Mutta kuka olisi uskonut, että tuska auttaa sinua oppimaan. Ja tämän tuskan kautta alan hiljalleen ymmärtää, että mitä tahansa tein, väärin tai oikein, se ei olisi koskaan ollut tarpeeksi. Koska tekemällä kaiken oikein ei tarkoita mitään, jos ihminen, jolle sen kaiken tekee, on väärä.

Esitin Peluria Vain Näyttääkseni Hänelle, Kuinka Se Tehdään
← Previous
Tämän Takia Elämäsi Parisuhde Tulee Olemaan Sellaisen Tytön Kanssa, Joka On Käynyt Läpi Helvetin
Next →