Hän rakasti sinua ja sinä rikoit hänet. Sen sijaan, että olisit tehnyt elämän kauniiksi teille molemmille yksinkertaisesti antamalla hänelle rakkautta, valitsit tehdä päinvastoin. Ja se on takapuolesta. Tiedätkö miksi? Koska hän veti lyhyemmän korren.
Hän ei tehnyt mitään ansaitakseen sen, minkä hänelle teit. Valitettavasti hän ei ollut yksi niistä, joka olisi väistänyt luodin. Iskit häntä suoraan sydämeen. Ei milliäkään ylä- tai alapuolelle. Hän hajosi miljooniksi sirpaleiksi.
Lista asioista, joita hänelle teit, on niin pitkä, että täytyy vain ihmetellä, että elätkö toisen ihmisen kärsimyksestä. Tekeekö sinut onnelliseksi nähdä toisen ihmisen alakulo? Tunnetko itsesi hyväksi, kun isket toisen ihmisen niin alhaiselle tasolle, ettei hän ole koskaan ennen elämässään ollut?
Et koskaan välittänyt siitä, mitä tulisi jäämään hänestä jäljelle sen jälkeen, kun olet valmis. Et lopettanut sekunniksikaan ajattelemaan, kuinka alhaiset temppusi vaikuttaisivat häneen. Tuohon tyttöön, joka ei halunnut muuta kuin kulkea rinnallasi ja rakastaa sinua.
Onko olemassa mitään pahempaa, kuin nähdä kunnon tyttö lankeamassa väärään mieheen ja sen jälkeen muuttuvan joksikin muuksi, kun tulee särjetyksi sen saman miehen käsissä, jonka olisi pitänyt häntä rakastaa?
Sydänsurun jälkeen me kaikki muutumme. Mutta sen jälkeen, kun meidät särjetään, me muutumme täysin. Koska läksy, jonka opit sen jälkeen, kun sinut on rikottu, kaivertuu mieleesi lopullisesti. Et pääse siitä koskaan eroon.
Sinä muutit hänet ihmiseksi, joka ei enää luota keneenkään.
Koska hän luotti sinuun ja katso mihin se johti. Jos hän olisi vain ollut hieman viisaampi, jos hän ei olisi lähtenyt täysillä mukaan heti alussa, jos hän ei olisi olettanut sinun olevan yksi niistä hyvistä miehistä, hän ei olisi nyt rikki. Mutta hän on. Ja siksi hän ei enää luota keneenkään.
Koska rikoit hänet, hän ei enää pidä sydäntä kädellään.
Hän vartioi sydäntään nyt, kaikilla mahdollisilla tavoilla. Hän rakensi muurit niin korkeaksi, ettei mikään voi repiä niitä alas. Tulee kestämään kauan ennen kuin hän voi edes ajatella ketään tervetulleeksi elämäänsä. Jos hän ikinä päättää tehdä niin.
Hän tietää, että luottaa vain itseensä.
Hän laski sinun varaasi ja sinä vedit maton hänen jalkojensa alta. Sinä näytit hänelle, että hänen ei tulisi luottaa keneenkään. Mutta pahinta on, että hän näki sen, että vaikka hän antoi itsestään kaiken, se ei merkinnyt sitä, että joku olisi ollut siinä häntä varten. Näytit hänelle, että ainoa, jonka varaan hän voi laskea, on hän itse.
Hän rastitti rakkauden pois listaltaan.
Tämä oli hänen suurin toiveensa, tiedätkö. Mutta hän ei enää halua rakkautta. Koska näytit hänelle, että rakkaus sattuu. Näytit hänelle pimeän puolen siitä, kun rakastuu johonkin. Ja nyt hän näkee rakkauden sinun tekojesi kautta. Eikä se ole mukavaa.
Siksi hän sanoi hyvästit rakkaudelle. Hän ei enää halua rakastaa tai tulla rakastetuksi. Se kappale hänen elämästään on suljettu, ehkä jopa lopullisesti.
Hän oppi nauramaan, vaikka hänen teki mieli huutaa. Hän oppi hymyilemään, vaikka kaikki hänen sisällään oli hajalla.
Hän ei koskaan osannut näytellä tunteitaan. Mutta tiedätkö, elämä opettaa sellaisiakin asioita, joita et olisi oikeastaan halunnut edes tietää. Nyt hän piilottaa tunteensa. Hän ei halua näyttää kenellekään, mitä hän tuntee. Kun hän haluaisi huutaa, hän vain nauraa. Kun hän tuntee hajoavansa, hän vain hymyilee. Koska jos hän antaa itsensä mennä mukana, hän pelkää hajoavansa miljooniksi sirpaleiksi eikä hän enää koskaan pystyisi kasaamaan itseään kokoon.
Hän vihaa lausetta ”voin hyvin”, mutta sinun jälkeensä, se on ainoa mitä hän koskaan kertoo tunteistaan.
Hän ei anna kenenkään tietää, kuinka hän tuntee. Hän kertoo voivansa hyvin. Mutta siinä hyvinvoinnissa, siinä on miljoonia tunteita, tuhansia kyyneleitä ja yksi valtava sydänsuru. Hän on kaikkea muuta, kuin hyvinvoiva, mutta hän ei sitä myönnä koskaan.
Hän oli ihastuttavin ihminen, jota ympäriltä löytyy. Hän oli maailman onnellisin ihminen. Hän uskoi, että kaikissa ihmisissä on jotain hyvää ja että rakkaus voi pelastaa maailman. Mutta sinä näytit hänelle toisin. Sinä näytit hänelle, että rakkaus ei ole tarpeeksi vahva voittaakseen niin pahan kuin sinä olet. Ja sinä muutit hänet yhdeksi noista ihmisistä, joksi hän ei ikinä olisi halunnut tulla.
Muutit hänet eläväksi kuolleeksi. Hän kävelee, hän puhuu, hän hengittää ja hän syö. Mutta hänellä ei ole sielua. Hänessä ei ole enää rakkautta. Hän on kylmä. Hänen verenkierrossaan ei ole lämpimiä tunteita. Ei ole onnellisuutta tai todellisia hymyjä. Hän menetti kaiken sen sinulle.
Sinä vedit hänet pimeälle puolelle ja irrotit, silloin kun näit, ettei hänessä ole enää yhtään valoa jäljellä.