Me emme koskaan seurustelleet. Me emme koskaan vieneet asioita seuraavalle tasolle.
Me emme koskaan menneet eteenpäin sen suhteen, mitä me tunsimme. Enkä silti koskaan ole kokenut enemmän rakkautta koko elämäni aikana.
Tunnen, että sinä olet se oikea. Sinä tiedät, että kaikista elämäni ihmisistä se olet sinä, jonka kanssa pystyn näkemään tulevaisuuden.
Vain sinun kanssasi pystyn näkemään itseni vanhenevan. Siten saat minut tuntemaan.
Totuus on, että tiedän, ettei minun tulisi rakastaa sinua. Me olemme kahdesta eri maailmasta. Ja minua on varoitettu sinusta, ystäväni kertoivat minulle, ettei minun kannata pitää toivoa yllä, he kertoivat minulle, ettei kannata odottaa, pitää siirtyä eteenpäin.
No, minä olen elävä esimerkki siitä, että jotkin asiat on helpompi sanoa kuin tehdä. Ja minä olen myös elävä esimerkki siitä, että kun järki puhuu, sydän ei aina kuuntele.
Katsos, kun myönsin olevani rakastunut sinuun – ihmiseen, joka ei näe minua samoin – kukaan ei ymmärrä miksi. Minäkään en ymmärrä.
Oikeastaan en ymmärrä mitään tästä. En ymmärrä, kuinka rakkaus toimii ja miksi minä olen niin rakastunut sinuun.
Olen hullu ja hölmö ja ehkä olen hieman naiivi, mutta en välitä, Minun sydämeni haluaa mitä se haluaa.
Ehkä siksi, koska tunnemme olomme mukavaksi toistemme seurassa.
Ehkä siksi, koska me olemme toistemme turvasatamat.
Ehkä siksi, koska olen aina tässä sinua varten ja sinä olet aina siinä minua varten.
Ehkä siksi, että vastakohdat viehättävät.
Ollakseni rehellinen, en edes yritä lakata rakastamasta sinua. Koska minä tunnen, että sinäkin pidät minusta.
Tunnen, että sinä haluat enemmän myös. Mutta on kuin sinä säästäisit meitä johonkin parempaan aikaan.
Kuin sinä pelkäisit sotkea tätä, mitä meillä on nyt. Ja ymmärrän sen.
Tässä on pointti: En ole menossa minnekään. Mutta en myöskään enää odota sinua. En enää odota jotain, josta en ole varma, toteutuuko se koskaan.
On olemassa niin monta mitä jos –asiaa, jotka vaivaavat minua enkä pysty enää pitämään elämääni holdissa sinun vuoksesi. Kyllä, rakkaus on mahtava asia, mutta se on myös jotain, joka tapaa sinut, jos se ei ole molemminpuoleista.
En koskaan lakkaa toivomasta, että jonain päivänä unelmani toteutuvat. En koskaan lopeta toivomasta, että sinä lopulta valitset soittaa tytöllesi. Mutta olen myös saanut tarpeekseni odottamasta sen tapahtuvan.
Jatka minun kohtelemistasi kuin olisin tyttösi. Jatka käyttäytymistäsi, kuin kaikki olisi ok, kuin se olisi ihan normaalia ja kuin olohuoneessa ei olisi virtahepoa.
Jatka minun halaamista, niin kuin olisin sinun kaikkesi ja kutsu minua kauniiksi. Mutta kunnes päästät minut sisään, kunnes kerrot minulle, kuinka sinä oikeasti tunnet minua kohtaan, minulle riittää huomiosi aneleminen.
Jatka valitsemasta niitä muita tyttöjä ja yritä saada asiat toimimaan heidän kanssaan ja minä jatkan sinun tukemistasi. Minä jatkan esittämistä, ettei se satu minua, kun sanon, että olen onnellinen tai kun kerron tuolle tytölle, kuinka onnellinen hän on, kun hänellä on sinut.
Älä huoli, minä olen siinä kasaamassa särkyneet palasesi. Mutta älä odota minun laittavan elämääni holdiin sinun vuoksesi.
Älä odota minun pysyvän ja näkevän elämäni valuvan silmieni ohi sillä välin, kun odotan sinua. Koska minä olen saanut tarpeekseni ollakseni pelkkä tarkkailija.
En sano, että olen kyllästynyt sinuun. Oveni on aina avoinna sinulle. Minussa on syvällä sisälläni aina se toivo, että sinä haluat minua yhtä paljon, kuin minä sinua.
Minä unelmoin aina tulevaisuudestamme yhdessä ja odotan aina sitä hetkeä, kun sinäkin ymmärrät, että meidän on tarkoitus olla yhdessä.
Minä odotan aina meidän kirjoittavan uuden kappaleen tarinaamme aivan erilaisella twistillä. Mutta en laita enää elämääni holdiin.
Olen tässä, jos haluat minut. En mene minnekään. Rakastan sinua aina. Mutta en ole tässä ikuisesti.