Se ei ole helppoa, tiedäthän?
Se on kuin palaisi juurilleen, pimeyteen, jossa kaikki muistuttaa sinua tuskasta ja surusta, jonka kävit läpi.
Uudelleen rakastuminen on kuin suuri taisto enkä halua ryhtyä siihen. Minua pelottaa.
Minua pelottaa, että kaikki toistuu enkä ole valmis siihen.
Tiedän, että liioittelen, tiedän, ettei peloissani ole järkeä. Mutta en voi muutakaan, kun tiedän, mitä olen kokenut.
Tiedän, että sydämeni on suojeltu ja että muurit ovat liian korkeita ja paksuja kenenkään rikottavaksi enää koskaan. Minun sydämeni sai opetuksen. Minä myös.
Rakkaus kuulostaa taianomaiselta ja ihanalta. Rakastettuna oleminen on kuin tietäisi voivansa pitää sydäntä kämmenellä eikä pelätä mitään, koska olet tarpeeksi rohkea. Been there, done that.
Tänään rakkaus kuulostaa vain sydänsurulta ja se johtuu sinusta. Siitä tavasta, miten silmäsi loistivat joka kerta kun kerroit rakastavasi minua tai kun hymyilit minulle kun itkin.
Nuo kaksi asiaa eivät toimineet hyvin meillä, koska en koskaan tiennyt, mitä ajatella sinusta, mitä ajatella meistä.
Ajattelin, että rakkauden tuleekin sattua ajoittain, että tarvitsin paljon huomiota ja huolenpitoa.
Ajattelin, että jotta sinä rakastaisit minua, minun tulisi todistella itseäni sinulle. Minun piti näyttää sinulle, että minä olin rakkautesi arvoinen.
Kun minua alkoi fyysisesti sattua, huomasin, että jokin oli pielessä. Huomasin, että mitä tahansa tein, ’rakkaus’ ei tuntunut oikealta.
’Rakkaus’ satutti minua ja ’rakkaus’ tuhosi sydämeni.
Rakastin niin aidosti ja huolettomasti. Rakastin sinua ilman, että näin kuinka huono olit minulle ja sinun vuoksesi pelkään rakastua uudelleen.
Pelkään rakastua, joten miehellä, joka yrittää lujasti ja antaa minulle kaiken huomionsa, ei ole mahdollisuutta päästä sydämeeni.
Minä olen suojautunut siihen pisteeseen, etten itsekään löydä sydäntäni tässä tunteiden pyörremyrskyssä.
Minä olen yksinkertaisesti uupunut kompasteluun ja siihen, etten saanut sitä ihmistä, jonka toivoin, olevan siinä minua varten ja kohtelemaan minua sillä tavalla, kuin ajattelin ansaitsevani.
Olen väsynyt odottamaan niin paljon ja saamaan mitä ansaitsen. Minä olen väsynyt siihen, että pelkään tulevani hylätyksi, koska rakastin ’liikaa’.
Rintaani painaa, mutta se pysyy edelleen mukanani tehden siitä hieman kevyempää.
Tuntuu, kuin tietäsi ratkaisun kaikkiin ongelmiin, mutta kieltäytyy ottamasta sitä vastaan, koska olet erehtynyt pitämään myrkkyä lääkkeenä tämän koko ajan etkä yksinkertaisesti osaa luottaa vaistoosi enää.
Joten tässä minä olen, katsoen peilistä ihmistä, joka pelkää rakastaa.
Kysymässä häneltä, onko olemassa mitään, mikä voisi helpottaa hänen oloaan, mikä voisi saada kipua helpottamaan.
Mutta hän katsoo minua tyhjin silmin, koska hänestä on valutettu kaikki energia.
Mutta hän tulee olemaan kunnossa. Minä tulen olemaan kunnossa.
Minä opin elämään pettymysteni kanssa, koska joskus se on keino oppia oma arvonsa.
Minä tulen olemaan kunnossa, mutta minä tarvitsen aikaa toipumiseen; se on välttämätöntä. En voi korjata itseäni yhdessä yössä enkä edes yritä tehdä sitä.
Maailma yrittää hoputtaa minua, mutta minä en välitä. Minun sydämeni on haavoittuvainen enkä halua rikkoa sitä uudelleen. Siksi pidän sen suojassa rinnassani jonkin aikaa.
