Kun nainen rakastaa miestä, hän antautuu täysin. Ei ole mitään, mitä hän ei tekisi miehen vuoksi todistaakseen rakkautensa hänelle. Nainen kävelee ylpeytensä yli. Hän on nätein ja hauskin. Hän nauraa paljon, hän puree huultaan ja hänen kätensä hikoavat.

Hän tekee parhaansa, minkä pystyy. Hän on miehen tuki, tämän paras ystävä ja rakastaja – Luoja tietää, mitä muuta. Ruma osuus tulee siinä, kun hänen ponnisteluihinsa ei vastata. Asia tulee rumaksi, kun hän tekee parhaansa ja enemmän hajoamispisteeseen saakka, mutta mies ei vastaa.

Harmillisinta sinulle tulee olemaan se hetki, jolloin alat katua tekojasi. Kun hän lähtee, tunnet kovan nahkasi alla kaiken, mitä hän tunsi, kun hän oli luonasi.

Et koskaan löydä elämääsi ketään, joka kohtelisi sinua kuten hän teki.

Hänellä oli se. Hän uskoi, että mitä enemmän ihmisille antaa, sitä enemmän saat takaisin. Sinä todistit, että hän oli väärässä. Sinä olit hänelle ensisijainen ja hän salli sinun olla hänen elämänsä keskipiste. Kaikki oli sinua varten ja hän teki mitä tahansa vuoksesi. Hän tunsi kaikki epävarmuutesi – näytit hänelle kaikki demoisi, mutta niistä huolimatta hän päätti rakastaa sinua. Hän valitsi sinut rikkinäisenäkin ja asetti rakkauttaan jokaiseen säröön sinun sielussasi. Mitä sinä annoit hänelle takaisin?

Hän uskoi sinuun aina.

Ei väliä, kuinka monta kertaa kaaduit, hän auttoi sinut pystyyn. Hän ei koskaan antanut sinulle mahdollisuutta luopua elämästäsi tai unelmistasi. Hän toivoi aina, että hän on se, jonka sinä valitset ja siksi hän uskoi myös teihin kahteen. Hänen oli mahdotonta luopua ajatuksesta, että yhtenä päivänä te kaksi onnistutte. Hän ajatteli, että sinä annat hänelle rakkauden, jonka hän ansaitsee, mutta sinä näytit hänelle vielä kerran, että hän on väärässä.

Hän väsyi.

On vain tietty määrä itseäsi, jota voit antaa muille. Kun olet saavuttanut rajan, sinusta tulee myrkyllinen itsellesi ja ympäristöllesi. Siksi hän lähti. Hän väsyi jatkuvaan antamiseen saamatta mitään takaisin. Ja silloin hän lähti.

Ensin et edes huomaa hänen poissaoloaan.

Jokin saattaa tuntua oudolta, mutta et reagoi. Koska olet välinpitämätön. Et koskaan kiinnittänyt häneen mitään huomiota. Mutta enne pitkää se iskee sinuun. Ja se iskee sinuun kovasti.
Huomaat ennen pitkää, mitä sinulla oli.

Kaikki aukeaa sinulle kerralla. Kaikki, mitä hän teki vuoksesi. Kaikki ne hetket, jolloin hän tarjosi sydäntään sinulle, jokainen halaus, jokainen hellyydenosoitus, hänen jokainen kyyneleensä tulee iskemään vasten kasvojasi. Keneen sinä nojaudut, kun ajat kääntyvät raskaiksi? Kuka juttelee kanssasi, kunnes aurinko nousee?

Sinä tulet olemaan liian myöhässä.

Sinua musertaa nähdä, että hän pärjää hyvin ilman sinua.

Kun sinun aivosi käyvät hitaalla, kaikki hänessä etenee salaman vauhdilla. Hän saa elämänsä järjestykseen. Hän alkaa ymmärtämään arvonsa ja hän alkaa kunnioittaa itseään. Hän oppii rakastamaan itseään epäitsekkäästi, juuri siten, miten hän kerran rakasti sinua.

Hetki, jolloin sinua tulee sattumaan eniten, on se hetki, kun hän jatkaa elämäänsä. Hän löytää jonkun, joka on hänen rakkautensa arvoinen. Hän löytää jonkun, joka ei tapa hänen tunteitaan, joka arvostaa häntä ja joka kunnioittaa joka ikistä ponnistusta, jonka hän tekee hänen vuokseen.

Ja silloin ’mitä jos’ –ajatukset valtaavat mielesi. Sinä näet kaikki pahat asiat, jotka sinä teit. Mietit, mitä jos olisit tehnyt asiat toisin. Mietit, missä olisit, jos et olisi pitänyt häntä itsestäänselvyytenä. Jos olisin sinä, reagoisin ennen kuin on liian myöhäistä, koska kerran kun hän on poissa, et saa häntä palaamaan.

Leave a Response