Minä olin niin rakastunut, ettei termi ‘korviaan myöten’ riitä kuvaamaan tunteitani. Tunsin, etten ollut välittänyt kenestäkään muusta aiemmin. Kuten olisin ollut opiskelijatyttö jälleen ja hän oli minun ensirakkauteni.
Tietysti kaikki oli aluksi täydellistä. Hassua, miten kaikki voi muuttua yhdessä yössä. Vasta myöhemmin parisuhteessa asiat saavat makeankirpeän maun.
Rakkautemme vahvistui ajan myötä, riippumatta niistä kirpeistä asioista parisuhteessamme.
Eniten minua ajoi hulluksi se, miten hän joskus puhui minulle kuin häntä ei kiinnostaisi käydä kanssani keskustelua ollenkaan. Tajusin, että jokin vaivasi häntä, mutta minä olin siinä auttamassa häntä missä tahansa asiassa.
Hän ei saanut minua tuntemaan sillä tavalla itseäni tärkeäksi. Hän ei pyytänyt apuani.
Toinen asia, joka kävi hermoilleni, oli kuinka hän alkoi pitää tärkeämpänä muita ihmissuhteitaan elämässään. Hänen parisuhteensa minun kanssani alkoi vajota alemmas hänen listallaan, kunnes hän poisti sen listaltaan kokonaan.
Halusin puhua hänen kanssaan. Minä tarvitsin selityksen. Teinkö minä jotain väärin? Tekikö hän jotain? Kysyin lukemattomia kysymyksiä ja joka kerta ne jäivät vailla vastausta.
Tarvitsin jotain. Millaista syytä tahansa. Lopettiko hän vain rakastamasta minua? En tiedä ja vaikuttaa siltä, etten tule koskaan tietämäänkään.
Erostamme on kulunut jo jonkin aikaa ja vieläkin minä mietin sitä. Se oli pahin ero, jonka olen koskaan kokenut. Se sattuu vieläkin ja tulee sattumaan varmasti jatkossankin.
Tällainen kipu ei lopu helposti. Se vie aikaa. Ja arvelenpa, että tulen tarvitsemaan jonkinlaista muistinpuhdistusta. Toivon, että voisin poistaa päästäni jokaisen muiston hänestä, koska alan huomata, etten koskaan tule saamaan kunnollista syytä erollemme.
Minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä hänen päässään liikkuu. Tunsin itseni rakastuneeksi yhdessä hetkessä ja seuraavassa hetkessä kaikki särkyi. Olisin pystynyt näkemään tämän tulevan hänen kylmästä käytöksestään.
Mutta kuka olisi pystynyt ennakoimaan tällaista tilannetta? Tiedän, että hän ei ole sellainen ihminen, joka tykkää puhua tunteistaan. Hän on varautunut ja joskus jopa ujo uusien ihmisten edessä.
Mutta mikään näistä ei ole tekosyy siihen, ettei hän käsitellyt tätä eroa kunnolla. Nyt hän saa minut tuntemaan olevani kuin roska. Kuin olisin joku, josta piti pitää huolta.
Hän yksinkertaisesti pyyhkäisi minut elämästään ja viskasi minut syrjään. En ole ikinä tuntenut itseäni niin arvottomaksi.
Nyt kyselen itseltäni: Oliko se totta? Oliko mikään parisuhteessamme aitoa? Välittikö hän edes minusta?
Koska kun välität jostain, et kohtele tätä kuin roskaa. Vihasit sitä faktaa, että sinun tulee päästä eroon siitä ja itkeä sen vuoksi. Ehkä joku muu löytää sen ja käyttää hyvin sitä, mitä sinä et enää tarvinnut.
Katso, mitä hän sai minut tekemään! Minä vertaan itseäni roskaan. Eikö ole hassua? No, ei minulle, mutta se saattaa olla hassua jollekin. Toivon, että joku päivä minäkin pidän tätä hassuna.
Näyttää siltä, etten ole vielä lähellä tuota päivää. Ei väliä, kuinka paljon aikaa kuluu, se tulee olemaan aina osa sieluani. Se tulee olemaan aina minun taakkani ja avoin haavani.
Toivon, että kenenkään ei tarvitse kokea tällaista tuskaa elämässään. Toivon, ettei kenenkään tarvitse tuntea itseään roskaksi. Toivon, että jokainen voisi käyttäytyä tarpeeksi kypsästi ja pitää mielessään muidenkin ihmisten tunteet.
Ole hyvä muille ja muut tulevat olemaan hyviä sinulle. Pidä mielessäsi, että muutkin ihmiset ovat vain lihaa ja verta, aivan kuin sinä. Sinä et tee tässä asiassa poikkeusta.
Sinun tulee antaa muille kunnioitusta, jos toivot sitä itse saavasi. En anna kenenkään toisen enää koskaan aliarvostaa itseäni sillä tavalla. En pyydä häntä antamaan minulle lopetusta, koska hänen mielestään tämä ero oli hyvin käsitelty.
Tuo itsekäs viesti hänen persoonallisuudestaan tekee hänestä sokean muiden ihmisten tunteille ja tarpeille. Onnea hänen uudelle tyttöystävälleen. Toivottavasti hän kohtelee tätä tyttöä toisella tavalla.