En koskaan unohda sua, mutta päästän sut irti.
Hitaasti mutta varmasti alan hellittää otettani siitä ajatuksesta, että meistä tulisi joskus me. Päästän irti kaikesta toivosta tulevaisuuden suhteen, niistä pienistä toivonmurusia, että sinusta ja minusta voisi vielä joskus tulla jotain oikeaa.
Annan niiden huomisen lupausten lepattaa pois eilisen tuulessa, pala palalta, minuutti minuutilta, kyynel kyyneleeltä.
Ja minä irrottaudun.
Avaan ne kahleet, jotka ovat estäneet mua rakastamasta itseäni, koska sinä et pystynyt rakastamaan mua sillä tavalla kuin kaipasin.
Avaan sen lukon, joka piti mut kiinni siinä kauniissa kaaoksessa, jonka toit mukanasi.
Heitän avaimen pois. Pyyhin käteni puhtaiksi lupausten pölystä ja kävelen pois.
Kolhittuna ja väsyneenä, kyllä. En ehjänä, vaan arpisena ja lyötynä, mutta silti seison tässä.
Päästän sut vihdoin menemään.
Eikä tämä kaikki tarkoita sitä, etten muistaisi sua. Ei. Tiedän, että muistan. Olit, ja olet yhä, mulle aivan liian tärkeä.
Paransit mua, rakastit mua ja rikoit mut kokonaan, ihan valtavalla tavalla. Se ei ole tahra, joka lähtee helposti pesussa, eikä naarmu, joka paranee muutamassa päivässä.
Se on sellaista yksinäistä rakkautta, joka jättää sydämeen polttavan lommon.
Aiheeseen liittyy: Päästän sut vihdoin irti
Myönnän ja hyväksyn sen, että käyt silloin tällöin mielessäni. Ja kun niin käy, se voi sattua.
Se saattaa saada mut hymyilemään. Ja rehellisesti, en ehkä tunne silloin yhtään mitään. Mutta pointti on tämä:
Muistan sut, ja jatkan silti eteenpäin.
Arvostan sitä, mitä me olimme, mitä emme olleet ja mitä sä mulle opetit. Tulen kaipaamaan sua. En tule kaipaamaan sua. Olen helpottunut, että se on ohi.
Toivon, että se jatkuisi taas. Irti päästäminen on matka.
Mutta tämä on oikeasti ainoa tapa olla vapaa. Ja jos vapaa pudotus on mun ainoa mahdollisuus, olen valmis hyppäämään.
Olen kyllästynyt tanssimaan koko ajan sen rajalla, mikä tuntuu helpolta, ja nyt olen vihdoin valmis sukeltamaan suoraan epävarmuuden mereen, vaikka se tarkoittaisi, ettet sä tule mukaan.
Mutta ennen kaikkea tämä on virallinen ilmoitus itselleni: en enää koskaan anna kenenkään toisen pitää mua vallassaan.
Tästä eteenpäin olen oma itseni. Vapaassa pudotuksessa, epävarmana, kauhuissani, satutettuna, paranemassa, mutta kaikki tämä kuuluu vain mulle.
Enkä haluaisi sitä millään muulla tavalla.
