En ole koskaan ollut kostonhimoinen. Vaikka joku olisi satuttanut minua, minä aina yritän keksiä heille selityksiä. Minä yritän perustella heidän tekojaan minun silmissäni ja yritän parhaani mukaan antaa heille anteeksi.
Kun ajattelen sitä nyt, se ei tehnyt minua täydelliseksi. En tiedä, teinkö sen heitä varten vai sen vuoksi, että se oli minulle helpompaa niin.
Anteeksianto tuntui aina vapauttavalta ja se auttoi minua aina jatkamaan eteenpäin. Ajattelin, ettei ole olemassa mitään, mitä en voisi ajan myöt antaa anteeksi.
Kunnes sinä tulit.
Muutit minussa paljon asioita. Vaikutit minun maailman katsomukseeni, mielipiteeseeni miehistä ja ihmisistä yleensäkin. Sinä vääristit oman kuvani ja pilasit luottamukseni rakkauteen ja inhimillisyyteen.
Mutta se on jotain, jonka kanssa olen oppinut elämään. Kovan työn jälkeen olen hyväksynyt tämän ihmisen, jonka minusta teit. Minä hyväksyn uuden minäni.
Mutta se, mitä en tunnu pystyvän hyväksymään on se, että tuhosit kykyni antaa anteeksi. Koska se mitä teit minulle, on anteeksiantamatonta.
Joskus ajattelen sinulla olleen missio tuhota minut aina siitä lähtien, kun tapasimme.
En koskaan tule tietämään, mikä sai sinut aiheuttamaan minulle näin paljon tuskaa, mutta se ei ole tärkeää enää. Totuus on, että sinä satutit minua ytimiäni myöten. Sinä haavoitit minut koko loppuiäkseni. Etkä tehnyt tätä ainoastaan silloin, kun jätit minut.
Koko suhteemme oli minulle elävä helvetti. Tietysti meillä oli onnellisiakin aikoja. Ja minä pidin kiinni noista onnellisista hetkistä.
Ne saivat minut pysymään vierelläsi vuosia. Mutta kaikki pahat asiat, joita minulle teit, kumosivat kaiken minulle tekemäsi hyvän. Nyt muistan ainoastaan ne kammottavat asiat.
Muistan vain tuskan, nöyryytyksen ja kyyneleet. Muistan ajatelleeni, että olen tulossa hulluksi. Uistan keinot, miten manipuloit minua. Muistan mustasukkaisuutesi ja omistushaluisen käytöksesi.
Muistan, kuinka kotrolloit minua. Muistan sinun pyytävän kaiken antamatta mitään takaisin. Muistan kaikki ne unettomat yöt, jolloin rukoilin sinua muuttumaan.
Muistan kaiken henkisen hyväksikäytön, jonka laitoit minut käymään läpi ja kaikki aamut, jolloin toivoin, etten olisi herännyt. Muistan, kuinka tunsin oloni toivottomaksi ja avuttomaksi. Muistan, kuinka en nähnyt tietä pois luotasi.
Ja kaikkein parhaiten muistan sinun olleen se, joka lähti pois luotani kaiken sen jälkeen, mitä minulle teit.
Muistan, kuinka halusin sinun palaavan takaisin, vaikka tiesin, että tuhoaisit minut lopullisesti, jos sen tekisit. Muistan, kuinka tunsin itseni käytetyksi ja ei-toivotuksi, kuinka olin tyhjä ja uupunut kaikesta siitä tuskasta, minkä minulle aiheutit.
Kuinka tunsin, etten koskaan olisi kelvollinen kenellekään miehelle, koska ilmeisesti en ollut tarpeeksi hyvä sinulle, vaikka annoin kaikkeni sinulle.
Muistan, kuinka rikki olin ja kuinka minä ajattelin, ettei minulla ollut enää mitään syytä elää. Muistan epätoivon, jonka näin silmissäni joka kerta, kun katsoin peiliin.
Vaikka von nyt paljon paremmin, jätit jälkesi mieleeni ja sieluuni.
Ja sen vuoksi en halua, että elät elämääsi kuin mitään ei olisi tapahtunut, kuin sinä et olisi aiheuttanut minulle mitään harmia. Siksi en halua sinun olevan syytön enkä halua sinun koskaan saavan rauhaa. Siksi et voi saada minulta anteeksi.
Olen pahoillani, mutta en pysty toivottamaan sinulle kaikkea hyvää. En halua sinun elävän onnellisen elämäsi loppuun asti. Sen sijaan haluan sinun tuntevan syyllisyyttä niin kauan kuin minä kärsin tästä tuskasta ja epätoivosta.
Haluan sinun käyvän läpi kaikki ne asiat, jotka laitoit minut käymään läpi ja haluan sinun tuntevan kaikki, mitä minä tunsin sinun vuoksesi. Vaikka olisit onnellinen, toivon, että pääsi sisällä pysyy ääni, joka muistuttaa sinua siitä kaikesta, minkä minulle teit.
Vaikka unohtaisit minut kokonaan, toivon, että heräät keskellä yötä tuntien syyllisyyttä tietämättä edes syytä siihen. Vaikka joskus muuttuisitkin, toivon, että mielessäsi pysyy aina ajatus siitä, että on olemassa nainen, jonka elämän sinä tuhosit. Haluan, ettet saa milloinkaan rauhaa tämän vuoksi.
Kutsu vain minua pahaksi tai kostonhaluiseksi ihmiseksi, mutta toivon, että vainoan sinua niin kauan kuin elät, koska se on vähintä, mitä ansaitset.