Olin hiljattain muutaman miespuolisen ystäväni kanssa, ja kysyin heiltä sen klassisen kysymyksen: “Mikä teitä ärsyttää naisissa eniten?”
En tarkoittanut mitään deittailun ehdottomia dealbreakereita, koska nehän vaihtelevat ihmisestä toiseen.
Puhuin niistä asioista, jotka heitä ärsyttävät naisissa, joista he oikeasti pitävät ja joiden kanssa he ovat suhteessa.
He olivat kaikki yhdestä asiasta samaa mieltä: he eivät kestä naisia, jotka “nalkuttavat”.
Näin he siis ilmeisesti luokittelevat naiset, jotka huomauttavat heidän virheistään ja ottavat heidän käytöksensä puheeksi.
Ennen kuin mennään pidemmälle, haluan tehdä yhden asian selväksi.
Tunnen näiden miesten rakkaustarinat, ja tiedän tasan tarkkaan, mistä existä he puhuvat.

He eivät puhu omistushaluisista tai mustasukkaisista naisista. He eivät puhu naisista, joiden mielestä he eivät olleet tarpeeksi hyviä, tai naisista, jotka jatkuvasti painoivat heitä alas.
He puhuivat naisista, jotka yrittivät tehdä ystävistäni parempia miehiä.
Naisista, jotka käyttivät aikaansa, energiaansa ja hermojaan miehiin, jotka eivät koskaan olisi ansainneet sitä.
Nämä olivat naisia, jotka taistelivat miehensä puolesta. Naisia, jotka tekivät kaikkensa saadakseen suhteen toimimaan tavalla tai toisella.
Tehdään yksi asia selväksi: yksikään näistä suhteista ei ollut mikään satumainen idylli.
Riitoja oli paljon, mutta yksi asia oli varma: jokainen näistä naisista rakasti kavereitani koko sydämestään.
Mutta kaikilla näillä tarinoilla oli sama lopputulos. Ennemmin tai myöhemmin nämä naiset saivat tarpeekseen.
He jättivät ystäväni, lähtivät pois eivätkä koskaan palanneet.

Kaikki nämä miehet olivat aivan rikki, kun he tajusivat, mitä olivat menettäneet, mutta tietenkin he esittävät nyt, ettei mitään koskaan tapahtunutkaan.
Silti tällaisia juttuja tapahtuu. Itse asiassa tämä on aika tyypillinen kuvio.
Mies tapaa naisen. He rakastuvat, mutta heti kun mies huomaa voittaneensa naisen luottamuksen, hän näyttää todellisen luonteensa.
Hän alkaa pitää naista itsestäänselvyytenä ja kuvittelee, ettei mikään hänen tekonsa saisi naista luopumaan hänestä.
Hän on niin varma siitä, että tämä nainen pysyy aina hänen rinnallaan, ettei hän edes yritä pitää häntä siinä.
Samaan aikaan nainen on ainoa, joka taistelee suhteen puolesta.
Hän tekee kaikkensa, jotta suhde toimisi. Hän antaa anteeksi kaiken sen tuskan, jonka mies hänelle aiheuttaa.

Miksi? Koska hän rakastaa miestä ja näkee hänessä jotain – hän toivoo, että jonain päivänä tästä miehestä tulee hänen elämänsä onni.
Tämä saippuaooppera jatkuu vuosia. Nainen siirtää vuoria hänen takiaan, samalla kun mies ei ole valmis liikauttamaan edes pikkusormeaan hänen vuokseen.
Ja sitten, kaikkien niiden uusien mahdollisuuksien jälkeen, nainen alkaa vihdoin tajuta. Hän ymmärtää viimein: mies ei ole sen arvoinen, ei ollut koskaan eikä tule koskaan olemaankaan.
Hän tajuaa tuhlanneensa vuosia elämästään mieheen, joka ei koskaan anna hänelle sitä, mitä hän tarvitsee.
Kun hän on tehnyt kaiken mahdollisen, hän ymmärtää, että kaikki oli turhaa.
Tämä nainen näkee totuuden ja katkaisee yksipuolisen suhteen. Kyllä, hän on yrittänyt lähteä ennenkin, mutta tällä kertaa se on eri asia.
Tällä kertaa se ei ole tyhjä uhkaus. Tällä kertaa hän luovuttaa, koska hän tajuaa, ettei mies ole enää taistelemisen arvoinen.

Ei enää riitoja, ei huutoa, ei uhkavaatimuksia, ei anelua, ei perässä juoksemista… Jäljelle jää vain hänen hiljaisuutensa.
Ja juuri siinä kohtaa miehen peli on menetetty. Se on merkki siitä, ettei paluuta enää ole.
Ja juuri näin kävi suurimmalle osalle miespuolisista ystävistäni. Joten jos tunnistat itsesi tästä, käyttäydy eri tavalla ja muuta suuntaa vielä kun voit.
Jos sinulla on nainen, joka riitelee kanssasi, se tarkoittaa, että hänellä on yhä voimaa taistella puolestasi.
Se tarkoittaa, että sinun pitäisi pitää itseäsi onnekkaana, sillä jos hän lakkaa yrittämästä, kaipaat vielä sitä kaikkea “nalkutusta” ja kritiikkiä.
Sinä tulet haluamaan hänen rakkautensa takaisin.


