Rakas bestis,
Tiedän, että olen sotkussa. Tiedän, että ajoittain minulla ei ole aavistustakaan siitä, mitä teen elämälläni ja että usein vaeltelen ilman päämäärää.
Olen täysin tietoinen siitä, että minulla ei ole kaikki selvillä ja joskus se pelottaa minua. Mutta jotenkin se ei pelota sinua.
Koska ei väliä, kuinka avuttomalta vaikutan, sinulla on aina uskoa minuun.
Vaikka silloin, kun minä epäilen itseäni, sinä et koskaan tee sitä.
Vaikka en näe tietä ulos sotkuistani, sinä aina uskot, että löydän sen ja kiitos sinun tukesi, minä aina onnistun saamaan asiat jotenkin järjestykseen.
Tiedän, että se on välillä raskasta.
Tiedän, etten aina kuuntele ja vaikka kuinka monta kertaa varoitit minua jostain, minä en noudattanut ohjeitasi. Siitä huolimatta sinä et koskaan torunut minua siitä ’minähän sanoin’ –asenteella.
Sen sijaan sinä aina tarjosit minulle olkapääsi itkuani varten etkä koskaan kyllästynyt draamoihini.
Kaikista persoonallisuuteni huonoista puolista huolimatta sinä pysyit ja rakastit minua tällaisena, kuin olen.
Sinä katsoit läpi virheideni, et koskaan määrittele minua virheideni vuoksi etkä tuo huonoja päätöksiäni vasten kasvojani. Jotenkin sinä aina löysit hyvää kaikessa ja jatkoit hyvien asioiden etsimistä minusta myös.
En tiedä, mitä tein ansaitakseni sen ja tiedän, etten kerro tätä sinulle kovin usein, mutta olen kiitollinen, että minulla on elämässäni sinunlaisesi katsomassa perääni.
Et koskaan luovuttanut minun suhteeni.
Huolimatta siitä, kuinka kovasti yritin työntää sinua pois, huolimatta siitä, kuinka syvälle kaaduin, sinä pysyit, vaikka kaikki muut olisivat lähteneet. Sinä pysyit rinnallani etkä koskaan edes ajatellut lähteväsi.
Et koskaan sallinut minun pysyä allapäin.
Sinä sallit minun kaatua, koska se on elämää, mutta et koskaan sallinut minun pysyä allapäin. Kiitos sinun, minä aina onnistuin näkemään, että vahvimmat ihmiset eivät ole niitä, jotka eivät koskaan kaadu, vaan niitä, jotka onnistuvat nousemaan ylös kaaduttuaan.
Sinä autoit minua ymmärtämään opetuksen jokaisessa minulle sattuneessa tapahtumassa. Ja jokainen kaatuminen muuttui hyväksi asiaksi, mutta vain siksi, että sinä opetit minua katsomaan asiaa toisesta näkökulmasta.
Sinä näit aina lävitseni.
Vaikka kuinka lujaa nauroin tai kuinka onnelliselta vaikutin, et koskaan antanut nauruni hämätä sinua. Jotenkin sinä aina tiesit, milloin teeskentelin sen etkä sallinut minun päästä pälkähästä.
Minä muistan sinun, ’lopeta tuo teeskentely, tiedän, ettet voi hyvin’ –asenteesi. Sinä sait minut ymmärtämään käyväni läpi rankkaa vaihetta, vaikka uskottelin itselleni olevani ok.
Ja kun minä hajosin sinun edessäsi, et jättänyt minua hajalle. Sinä autoit minua kasaamaan palaseni takaisin yhteen.
Sinun vuoksesi en koskaan tuntenut olevani yksin.
Kaikissa tilanteissa, joista itseni löysin, tiesin, että voin luottaa sinuun. Sinä olit aina siinä minua varten, et koskaan jättänyt minua yksin synkkinä hetkinäni, et koskaan kävellyt pois, kun tarvitsin sinua etkä luovuttanut minun suhteeni, vaikka olisin ansainnut sen monta kertaa.
Tällä kirjeellä haluan kiittää sinua.
Haluan sinun tietävän, että arvostan kaikkea, mitä teit ja vieläkin teet ja teet tulevaisuudessakin minun vuokseni.
Tiedän, että olet siinä minua varten jatkossakin, koska sinä olet osoittanut minulle lukemattomissa tilanteissa, ettet jätä minua ja että sinulla ei ole aikomustakaan luovuttaa.
Sinä todistit minulle, että en koskaan tule näkemään sinun kääntävän selkääsi minulle, vaikka asiat kävisivät kuinka raskaiksi.
Toivon, että sinunlaisiasi ihmisiä olisi enemmän tässä maailmassa.
Toivon, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saada yhtä kiltti ja upea ihminen, kuin sinä, heidän elämäänsä. Koska sinä olet todellinen siunaus eikä minulla ole aavistustakaan siitä, miksi ansaitsin sinut, mutta minä tiedän, että minulla on sinut.
Rakas bestis, kiitos kun pidät kädestäni kiinni synkimpinä päivinäni, kiitos kun teet onnellisista päivistäni vieläkin onnellisempia ja kiitos, kun olet peruskallioni.
Rakkaudella,
Tyttö, joka olisi eksyksissä ilman sinua