Narsisteja löytyy kaikkialta.
Sä treenaat heidän vieressään salilla, juttelet heidän kanssaan ruokakaupassa, rukoilet heidän kanssaan kirkossa ja kannustat lastasi heidän kanssaan urheilutapahtumissa.
Heissä näkyy piirteitä, joita ihailet ja joita ehkä haluaisit itsekin: itsevarmuutta, huumorintajua ja lähes synnynnäinen kyky löytää aina juuri oikeat sanat tilanteessa kuin tilanteessa.
He tuntuvat aina olevan tukenasi, kun mieli on maassa. He tsemppaavat sua, kun itseluottamus horjuu, ja saavat sut nauramaan silloin, kun otat itsesi vähän liian vakavasti.
Samalla he voivat myös rikkoa sut tavoilla, joita et olisi koskaan uskonut mahdollisiksi.

Heidän tapansa toimia hämäävät sua: he näkevät sut kaikkein haavoittuvimmillasi ja tarjoavat juuri sitä tukea ja rohkaisua, jota sillä hetkellä niin kipeästi tarvitset.
He auttavat lievittämään kipuasi.
Sitten yhtäkkiä kaikki muuttuu.
Sama ihminen, joka näki niin paljon vaivaa saadakseen sut taas onnelliseksi, onkin nyt täysin omistautunut rikkomaan sut.
Ja pahinta on, että sä annoit sen tapahtua.
Sä opit paitsi luottamaan heihin sokeasti, myös sitomaan oman arvosi siihen, miten he näkevät sut.
He haukkuvat sua pahemmin kuin sä olet koskaan haukkunut itseäsi, edes kaikkein synkimpinä hetkinäsi, ja sä annat sen tapahtua.
Sä annat heidän seistä edessäsi ja heittää nämä kamalat sanat suoraan kasvoillesi, koska jotenkin he ovat saaneet sut uskomaan, että heillä on siihen oikeus.

Heidän julmuudellaan ja tekojensa röyhkeydellä ei tunnu olevan mitään rajaa.
Kaikki on sallittua. Valehtelu ei ole heille vain toinen luonto, vaan heidän normaali mielentilansa.
Ja he ovat uskomattoman hyviä valehtelijoita, koska heidän omissa silmissään valheet ovat totta.
Koska he ovat niin kaukana todellisuudesta, he voivat sanoa ihan mitä tahansa ja käyttäytyä samalla täysin normaalisti.
Jos epäilet heitä, epäilyksesi käännetään tavalla tai toisella sua vastaan, kuin jonkinlaiseksi emotionaaliseksi bumerangiksi.
Avuttomuuden tunnetta pahentaa erityisesti se, ettei kukaan muu näe narsistin temppuja läpi.
He eivät ymmärrä, miten voit sanoa sellaisia asioita ihmisestä, joka on muka merkinnyt sulle niin paljon.
Ennen kuin huomaatkaan, joudut itse tulilinjalle, koska olet heidän silmissään yrittänyt mustamaalata ihmistä, joka näytti aina tekevän kaikkensa auttaakseen sua silloin, kun tarvitsit sitä eniten.

Se, että päästit narsistin elämääsi, sisältää kuitenkin yhden pienen valonpilkahduksen: heidän mahtavuuden tunteensa ja itsevarmuutensa ovat harhaa, ja he tietävät sen itsekin.
Heidän elämänsä on niin pirstaleinen, että heidän mielensä antaa heidän rakentaa todellisuuden uudelleen sellaiseksi, jonka kanssa he pystyvät elämään.
Ja he käyttävät kaltaisiasi riippuvaisiksi tehtyjä uhreja pitääkseen nuo harhakuvat elossa.
Kateus on narsistin käytöksen ytimessä.
Syvällä sisimmässään he tietävät olevansa itse niitä, jotka ovat rikki, mutta he eivät pysty näyttämään haavoittuvuuttaan. Siksi paraneminen on heille lähes mahdotonta.
Sen sijaan että he alkaisivat aidosti pitää huolta itsestään ja kasvaa ihmisinä, he valitsevat helpomman tien: he iskevät muiden epävarmuuksiin ja käyttävät niitä hyväkseen saadakseen hetkellisesti sen, mitä kaipaavat.
On tärkeää muistaa, että sulla on voima pelastaa itsesi narsistin kynsistä.
Kysymys on vain siitä, nousetko tilanteen yläpuolelle ja käytätkö omaa positiivista voimaasi.


