Kun empaatti rakastaa narsistia, empaatti jää helposti tyhjäksi – rakkaus ja hyvä energia ikään kuin imetään hänestä pois.
Kun empaatti rakastaa narsistia, luvassa on usein pelkkää kipua ja turhautumista. Empaatti on ihminen, joka elää siitä, että saa antaa. Hän on epäitsekäs, laittaa muut jatkuvasti itsensä edelle ja ottaa toisten ihmisten kivun omakseen.
Lue myös:
Empaatit eivät pelkää antaa kokonaan ja vapaasti, sillä juuri heidän ystävällisyydessään ja anteliaisuudessaan syntyy aito rakkaus.
Tavallisessa, terveessä ja vahvassa suhteessa empaatin rakkauteen vastataan. Ehkä pienemmissä annoksissa ja eri tavalla, mutta kuitenkin vastataan.
Joskus empaatin rakkaus on vain niin suurta, ettei siihen oikein voi verrata mitään, ja silloin kumppani oppii rakastamaan häntä omalla tavallaan. Mutta joskus empaatti antaa ja antaa, kunnes hänestä ei ole enää mitään jäljellä.
Näin käy, kun empaatti rakastaa narsistia.
Kun empaatti rakastaa narsistia
Kun empaatti rakastaa narsistia, empaatti antaa periksi ja antaa itsestään niin kauan, ettei mitään jää jäljelle. Ja narsisti, joka on niin vahvasti keskittynyt itseensä, ei edes näe sitä rakkautta, joka häneen virtaa.
Sen sijaan hän näkee siinä tilaisuuden hyötyä tilanteesta. Sitten hän vielä syyttää empaattia siitä, että tämä teki hänestä niin helposti oman maailmansa keskipisteen.
Kun empaatti rakastaa narsistia, narsisti ajattelee empaatin olevan heikko.
Sen sijaan että narsisti ymmärtäisi empaatin rakkauden syvyyden, hän ihmettelee, miksi empaatti on niin luotettava, niin helposti paikalla ja niin avuton. Sen sijaan että hän näkisi empaatin rakkauden kumpuavan vahvuudesta ja turvasta, hän pitää sitä säälittävänä.
Narsistin silmissä tuolla tavalla voi rakastaa vain ihminen, joka on epävarma, kypsymätön ja jota ohjaavat tunteet eikä terve järki.
Narsistit eivät osaa katsoa kunnolla itsensä ulkopuolelle, eivätkä he näe rakkautta sen eri muodoissa. Heidän käsityksensä rakkaudesta perustuu siihen, kuinka paljon he voivat saada – ei siihen, kuinka paljon he voivat antaa.
Kun narsisti rakentaa suhteen, hänen huomionsa on siinä, mitä hän itse siitä hyötyy. Hän etsii yhteyttä, josta on hänelle etua. Ja jos toisesta ihmisestä ei ole selkeää hyötyä, hän ei yleensä jää.
Siksi narsistit vetäytyvät usein sellaisten ihmisten puoleen, joista he voivat saada eniten irti. Tämä tarkoittaa usein sitä, että he hakeutuvat erityisesti empaattisten ihmisten luo ja houkuttelevat heitä lähelleen.
Kun narsisti yrittää hurmata jonkun, hän voi olla rakastava ja huomaavainen. Mutta ajan kanssa naamio alkaa lipsua. Alussa hän näkee toisessa vain hyvät puolet ja uskoo, että suhde saa hänet näyttämään hyvältä.
Se ei kuitenkaan kestä kauan, sillä narsistit kantavat usein sisällään halveksuntaa ja näkevät monet ihmiset itseään alempana. Heti kun he alkavat huomata kumppaninsa virheitä, he lakkaavat ihannoimasta häntä ja alkavat syyttää häntä siitä, ettei hän olekaan täydellinen.
Narsistit manipuloivat empaattisia ihmisiä sitomalla heidät ajoittaiseen toivoon.
He ripottelevat käytökseensä kehuja ja ystävällisyyttä niin, että uhri alkaa uskoa: jos hän vain käyttäytyy oikein, hän saa takaisin sen rakastavan ihmisen, jonka joskus tunsi.
Tämä on narsistilta yksinkertaisesti taktiikka saada kumppani takaisin peliin. Empaattien kohdalla se toimii erityisen hyvin, koska he haluavat tukea kumppaniaan ja auttaa häntä kasvamaan. Lopulta heitä kuitenkin käytetään vain entistä enemmän hyväksi.
Trauman kautta syntyvä side
Edestakainen vetäminen narsistin kanssa voi synnyttää empaatin ja narsistin välille traumasiteen. Silloin suhteesta lähteminen voi tuntua lähes mahdottomalta, vaikka se satuttaisi kuinka paljon.
Empaatti pystyy ja on valmis katsomaan itseään sekä omia virheitään. Narsisti käyttää tätä hyväkseen silloin, kun traumaside on muodostumassa.
Siitä tulee empaatin kohdalla helposti kierre. Kun hän on sidottu suhteeseen trauman kautta, hän alkaa tutkia itseään: mitä minun pitäisi muuttaa, mitä minun pitäisi tehdä toisin, mitkä ovat minun vikani? Valitettavasti se on täydellinen ansa.
Muuri empaatin ja narsistin välillä
Näiden kahden ihmistyypin välillä on selkeä muuri. Toinen on valmis uskomaan ja luottamaan. Toinen etsii vain tapoja, joilla hänen oma elämänsä voisi parantua.
Ja niin suhde alkaa epätasapainoisena antamisena ja ottamisena. Kaikki alkaa siitä, että toinen jahtaa ja toinen antaa itseään jahdata.
Alussa mukana on iloa. Empaatti kaataa rakkautta suhteeseen, narsisti imee sen itseensä. Empaatti tekee sitä, mitä rakastaa: antaa ja seuraa sydäntään. Ja narsisti saa kaiken huomion itseensä. Kaikki näyttää ihanalta ja helpolta.
Kunnes kaikki romahtaa ja palaa poroksi.
Kunnes narsisti löytää jotain muuta, joka herättää hänen kiinnostuksensa, tai päättää olevansa enemmän arvoinen. Ja empaatti jää siihen seisomaan kädet ja sydän avoinna, ihmetellen, miten hän voi olla näin tyhjä annettuaan kaiken, mitä hänellä oli antaa.
Valitettavasti silloin, kun empaatti rakastaa narsistia, tarinalla ei yleensä ole onnellista loppua.
Jäljelle jää vain sydämiä, jotka lyövät eri tahtiin, suhteita, joiden loppu häämöttää, ja pettymyksiä askeleen välein.
Kun suhde lopulta päättyy, sekä empaatti että narsisti kärsivät omalla tavallaan. Narsisti siirtyy usein jonkun toisen luo ja rakentaa uuden, yhtä myrkyllisen suhteen.
Empaatille tämän myrkyllisen suhteen päättyminen ei kuitenkaan ole koko tarinan loppu. Häneltä voi mennä todella kauan saada sielunsa rikkinäiset palaset taas kasaan – ja vielä kauemmin palauttaa usko ja luottamus ihmisiin.
Empaatin täytyy rakentaa itsensä uudelleen ja nousta pois pimeästä paikasta, jossa on matalaa itsetuntoa, arvottomuuden tunnetta, syyllisyyttä, häpeää ja epäluottamusta.
Empaatin suhde narsistiin on lopulta tarina itsensä rakastamisesta.
Se on kertomus siitä, miten otat oman voimasi takaisin, alat taas uskoa ja lopulta voitat. Vaikka empaattina voit olla altis narsistin manipuloinnille, tuo akilleenkantapää on samalla myös supervoima.
Tärkeintä on kunnioittaa sitä tarkkaa, universumin antamaa intuitiota. Kuuntele sisäistä ääntäsi. Se ohjaa sut aina oikeaan päätökseen – tai ainakin oikeaan suuntaan.