Olen varma, että tämä on sellaista, jota et halua kuulla tässä kohtaa. Totuus on, että on aikoja, jolloin et ikinä pääse yli ihmisestä, jota kerran rakastit.
He tulevat pitämään aina pienen osan sinusta ja joskus sinä et tule koskaan enää olemaan se ihminen, joka olit aiemmin.
Ei, tämä ei tarkoita sitä, että tämä ihminen oli sielunkumppanisi.
Se ei tarkoita sitä, ettet koskaan löydä miestä, jota rakastat enemmän kuin häntä ja se ei totisesti tarkoita sitä, että ikävöisit häntä lopun elämääsi tavalla, jolla häntä ikävöit nyt.
Mutta totuus on, että joskus ihminen, josta välitit niin syvästi, muuttaa sinut pysyvästi. Sinä muistat hänet aina, vaikka kuinka kovasti yrittäisit pyyhkiä hänet muistoistasi. He tulevat aina olemaan siellä.
Ja vaikka kun ajattelet, että tämä mies on vain osa historiaasi ja hän on kauan sitten unohtunut, hänen kuvansa ilmestyy silmiesi eteen tyhjästä.
Sinä aistit hänen tuoksunsa jossain kaukana tai näet jonkun, joka muistuttaa häntä ja perhoset palaavat vatsaasi.
On joitain sydänsuruja, jotka pysyvät syvällä sisälläsi etkä voi sille yhtään mitään.
Joidenkin miesten kohdalla jäät miettimään ikuisesti, mitä teistä kahdesta olisi voinut tulla etkä koskaan pääse heistä täysin yli.
Mutta yksi asia on varmaa – sinä opit elämään ilman heitä, ennemmin tai myöhemmin. Ja tämä tapahtuu varmasti tämänkin miehen kohdalla.
En valehtele sinulle – on suuri mahdollisuus, ettet koskaan unohda häntä. Mutta ennen kuin huomaatkaan, hän ei ole enää ensimmäinen ja viimeinen asia, joka tulee mieleesi jokainen päivä.
Ennen kuin huomaatkaan, sinä totut hänen poissaoloonsa etkä haaveile hänen läsnäolostaan enää.
Sinä totut siihen, että tämä ihminen ei ole osa elämääsi. Ja sinä olet sinut asian kanssa.
Yhtenä tällaisena päivänä sinä hymyilet ilman syytä. Sinä kuulet hänen nimensä eikä sydämesi jätä lyöntiä väliin, kuten se teki aiemmin.
Sinä et enää etsi häntä sängyn toiselta laidalta ja hänen tuoksunsa haihtuu lakanoistasi. Sinä et mieti, soittaako hän joka kerta kun puhelimesi soi ja lopetat odottamasta hänen viestejään.
Yhtenä tällaisena yönä sinä et edes huomaa, ettet itkenyt itseäsi uneen. Sinä odotat seuraavaa päivää, vaikka tiedät, ettei hän tule olemaan osa sitä.
Yhtenä tällaisena päivänä sinä riisut ruusunpunaiset lasisi ja näet tämän miehen sellaisena, joka hän on ollut koko tämän ajan.
Sinä lopetat idealisoimasta häntä ja lopulta näet hänen virheensä ja epätäydellisyytensä.
Sinä hyväksyt sen, että oli parempi, että asiat menivät niin.
Sinä hyväksyt sen, että sinä et todennäköisesti olisi koskaan ollut onnellinen tämän miehen kanssa, huomaat kaiken sen, miksi te ette sopineet yhteen ja ymmärrät, että teitä ei oltu tarkoitettu ikuisesti yhteen.
Yhtenä tällaisena päivänä hyväksyt, että hän on poissa eikä hän palaa takaisin.
Sinä et odota näkeväsi häntä ovellasi pyytämässä anteeksiantoasi ja noin vain – sinä lopetat odottamasta häntä.
Noin vain lopetat laskemasta päiviä, jotka ovat kuluneet hänen lähdöstään.
Sinä lopetat laskemasta aikaa ennen ja jälkeen hänen etkä enää tunne, että osa sinusta puuttuu, kun hän ei ole siinä rinnallasi.
Sinä saatat ajatella häntä hänen syntymäpäivänään tai vuosipäivänänne.
Sinä saatat tulla surulliseksi, jos kuulet hänen menneen naimisiin ja ajattelet, miltä teidän häänne olisi pitänyt näyttää.
Sinä ehkä vietät muutaman tunnin muistellen parisuhdettanne joka kerta, kun näet hänet kulkevan ohitse.
Mutta sinä toivut. Sinä selviydyt ja sinä siirryt eteenpäin. Tuska ei kuluta sinua sillä tavalla, kuin nyt eikä sydämeesi satu ikuisesti – minä lupaan sinulle sen.
