Skip to Content

Karut totuudet narsistin ja empaatin toksisesta suhteesta

Karut totuudet narsistin ja empaatin toksisesta suhteesta

Mitä tapahtuu, kun narsistin ja empaatin välille syntyy suhde, josta puuttuvat suvaitsevaisuus ja rakkaus?

Sellaisesta suhteesta tulee helposti toksinen ja empaattia satuttava.

Lue myös:

Kaikilla narsisteilla on yksi yhteinen piirre, johon sun kannattaa kiinnittää huomiota: he ovat emotionaalisesti haavoittuneita ihmisiä. 

Usein taustalla on jokin lapsuuden trauma, jota he kantavat mukanaan koko elämänsä. He ovat luultavasti jossain elämänvaiheessa tunteneet olonsa näkymättömiksi ja arvottomiksi, mikä on saanut heidät hakemaan jatkuvasti hyväksyntää ja ihailua muilta.

Empaatit taas ovat yhteiskunnan “parantajia”. He ovat niin herkkiä ja myötätuntoisia, että he voivat tuntea toisten tunteet melkein kuin ne olisivat heidän omiaan.

He haluavat auttaa ja suojella jokaista, jolla on hätä. He yrittävät lievittää narsistin kipua ja emotionaalisia haavoja. Mutta juuri nämä empaatin kauniit piirteet voivat koitua hänen kohtalokseen, jos hän ei ole tarpeeksi varovainen.

Ja siksi, kun nämä kaksi vastakohtaa kohtaavat, vetovoima voi olla valtava — mutta samalla todella myrkyllinen…

Se johtuu siitä, ettei empaatti näe narsistin pimeää puolta. Narsistinen ihminen voi imeä energian ja elämänilon kenestä tahansa, jonka kanssa hän on tekemisissä. Näin hän saa kaipaamaansa vahvistusta voidakseen tuntea olonsa hyväksi — samalla kun hän satuttaa muita ja käyttää heitä omien tulevien tarpeidensa täyttämiseen.

Tilanne voi olla empaattia todella hämmentävä, koska hän ei välttämättä edes tajua olevansa tekemisissä narsistin kanssa. Herkän luonteensa takia hän näkee ihmisissä ennen kaikkea hyvän.

Empaatit ajattelevat usein, että muut ovat samanlaisia kuin he ja että ihmisillä on pohjimmiltaan hyvä sydän. Vaikka tämä hyväuskoisuus on tavallaan ihailtavaa, se voi myös satuttaa heitä. Kaikki eivät ole yhtä rehellisiä ja hyväntahtoisia kuin he, ja eri ihmisillä on hyvin erilaiset tarkoitusperät.

Narsistin tavoite on manipuloida. Hän haluaa saada toiset täysin hallintaansa ja käyttää heitä “vahvistuksen välineinä”, jotta voisi itse tuntea olevansa heidän yläpuolellaan. Empaatin tavoite taas on rakkaus, välittäminen ja parantaminen. Näiden kahden täysin vastakkaisen luonteen välillä ei voi syntyä tervettä tasapainoa.

Jos he kuitenkin aloittavat suhteen, siitä tulee pian noidankehä, josta on lähes mahdotonta päästä irti. Mitä enemmän empaatti antaa hellyyttä ja rakkautta, sitä enemmän valtaa narsisti saa häneen — ja lopulta empaatti ajautuu uhrin asemaan.

Empaatti alkaa pian satuttaa itseään ja tuntea olonsa uhriksi, mikä voi jopa tuoda hänessä esiin joitain narsistisia piirteitä.

Kun narsisti näkee empaatin kärsivän, se voi antaa hänelle tunteen vahvistuksesta. Mitä onnettomampi empaatti on, sitä tyytyväisemmäksi narsisti tuntee olonsa. Ja sen seurauksena onneton empaatti alkaa etsiä narsistilta rakkautta ja tukea.

Tästä eteenpäin empaatti keskittyy vain omaan kipuunsa ja alkaa etsiä hyväksyntää ja rakkautta tajuamatta, ettei syy ole hänessä. Vahinko tulee narsistilta.

On todella tärkeää, että empaatti herää ja ymmärtää tilanteen ennen kuin hän tuhoaa itsensä ja alkaa itsekin omaksua narsistisia piirteitä. Loppujen lopuksi kuka tahansa syvästi haavoittunut ihminen on vaarassa muuttua narsistiseksi.

Narsistin ja empaatin suhteen lopettaminen

Miten empaatti voi siis pysäyttää vahingon ja päättää tämän toksisen suhteen narsistin kanssa?

Ajatus siitä, että narsistin kanssa voisi vain keskustella asiat selviksi, on yleensä turha. Narsisti voi olla todella karismaattinen, mutta hän on myös hyvin manipuloiva ja yrittää sysätä kaiken kivun empaatin syyksi. Hän saa empaatin tuntemaan, että kaikki suhteen ongelmat ovat hänen vastuullaan.

Empaatilla on valinta: hän voi jäädä uhriksi narsistin peliin, tai hän voi löytää tarvittavan voiman lähteä ja lopettaa suhteen.

Empaatin täytyy hyväksyä se tosiasia, ettei narsisti tule muuttumaan. Ja sen odottaminen, että narsisti muuttuisi, on vain arvokkaan ajan tuhlaamista.

Lopulta kyse on siitä, että annamme muiden kohdella itseämme niin kuin uskomme ansaitsevamme tulla kohdelluiksi. Jos empaatti jää vapaaehtoisesti tällaiseen toksiseen suhteeseen narsistin kanssa, hän ajattelee jollain tasolla, ettei ansaitse parempaa.

Ja tämä on juuri se ajatus, josta empaatin pitää päästä irti. Empaattien täytyy ymmärtää, ettei heidän tehtävänsä ole parantaa muita — varsinkaan ihmisiä, jotka eivät edes halua parantua, koska eivät näe omassa käytöksessään mitään ongelmaa.

Empaattien pitäisi nähdä, ettei narsistilta saatu kohtelu ole sitä, mitä he ansaitsevat. Heidän täytyy löytää rohkeus lähteä kokonaan pois….