Traumaattisen tapahtuman voimakkuus vaihtelee ihmisestä toiseen. Lapsuuden trauma voi olla kaikkea lamauttavasta hylätyksi tulemisen pelosta fyysiseen väkivaltaan – ja kaikkea siltä väliltä.
Moni aikuinen joutuu elämänsä aikana käsittelemään traumaa, jonka on kokenut lapsena.
Lue myös:
Tämä artikkeli on kaikille, jotka ovat kokeneet lapsena jotain traumaattista.
Joskus piilotamme tunteemme, koska se tuntuu helpommalta kuin niiden kohtaaminen. Teemme sitä jopa tiedostamattamme suojellaksemme itseämme. Silti näihin asioihin on tärkeää tarttua, jotta voimme lopulta vapautua niiden painosta.
Alla on 7 piirrettä, jotka yhdistävät ihmisiä, jotka ovat kokeneet trauman nuorena.
Nuorena koettu trauma
1. Toistuvat paniikkikohtaukset
Ihmiset, jotka ovat joutuneet kamppailemaan traumojen kanssa jo varhain elämässä, kärsivät usein aikuisena ahdistuksesta. Heidän voi olla vaikea käsitellä montaa asiaa yhtä aikaa. Se, mistä he lapsena kärsivät, vaikuttaa heihin myös aikuisena, ja siksi he ovat usein erityisen varovaisia.
He vilkuilevat jatkuvasti olkansa yli, koska koko maailma voi tuntua uhkaavalta. Siksi he saattavat joutua paniikkiin silloinkin, kun he tietävät, ettei tilanteessa oikeasti ole syytä paniikkiin. Paniikkikohtaus voi iskeä jo silloin, kun heidän täytyy selvitä pienestäkin määrästä stressiä.
2. Riskien välttely
Mikä tahansa lapsena koettu traumaattinen kokemus voi muuttaa loppuelämääsi. Saatat olla jatkuvasti huolissasi, koska haluat varmistaa, ettet enää koskaan joudu samanlaiseen tai edes sitä muistuttavaan tilanteeseen. Se tekee sinusta erityisen varovaisen ja haluttoman ottamaan riskejä, vaikka tietäisit niiden olevan tärkeitä.
Pysyt mieluummin siellä, missä tuntuu mukavalta, vaikka se tarkoittaisi, ettet uskalla käyttää koko potentiaaliasi. Teet kyllä kaiken tarpeellisen pärjätäksesi, mutta et välttämättä työnnä itseäsi kohti sitä parasta versiota sinusta, joka voisit olla.
3. Pelon valtaan joutuminen
Trauma voi satuttaa sinua sadalla eri tavalla, joista osaa et ehkä edes huomaa ennen kuin paljon myöhemmin. Yksi osa tätä kokemusta on pelko, joka voi syntyä tiettyjä asioita kohtaan, koska mielesi yhdistää ne siihen kipuun, jonka jouduit käymään läpi.
Se voi olla mitä tahansa tietynlaisen alkoholin pelosta lamauttaviin pelkoihin, kuten siihen, että jäät loukkuun liikkuvaan ajoneuvoon. On tärkeää työstää näitä pelkoja ennen kuin ne alkavat hallita jokaista elämäsi osa-aluetta.
Emme koskaan tiedä, milloin vastaan tulee jokin asia, joka herättää pelkomme. Siksi omien haavojen käsittely on parempi vaihtoehto, sillä sisimmässämme tiedämme, ettei näillä asioilla ole enää samaa valtaa satuttaa meitä.
4. Vetäytynyt elämä
Kun olet käynyt läpi paljon, voi joskus tuntua helpommalta piiloutua säälin, myötätunnon, syyllisyyden ja kaikkien muiden tunteiden alta, joita muu maailma yrittää heijastaa sinuun – vaikka ihmiset eivät edes tuntisi sinua läheisesti.
Saatat vihata sääliviä katseita tai pelätä, että muut tuomitsevat sinut. Kun poistut ihmisten ilmoille vain silloin, kun on aivan pakko, suojaat itseäsi muiden uteliailta katseilta. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi ahdistuneisuushäiriöksi, ja muista, että siihen voi aina hakea apua.
5. Passiivis-aggressiiviseksi muuttuminen
Usein on helpompi kierrellä ja kaarrella kuin kohdata ongelmien todellinen syy suoraan. Kun ihmiset pelkäävät liikaa käsitellä ongelmiensa juurisyytä, he käyttävät paljon aikaa sisälleen kertyneen ärtymyksen ja vihan tukahduttamiseen.
Osa voi joskus onnistua pitämään kaiken sisällään, mutta toiset alkavat etsiä purkautumistietä. He eivät ehkä ole valmiita suoraan yhteenottoon, mutta alkavat toimia passiivis-aggressiivisesti, jotta voivat pysyä hienovaraisina ja silti saada mielipiteensä läpi. He saattavat ajatella välttelevänsä näin negatiivisuutta, mutta todellisuudessa he valehtelevat vain itselleen.
6. Jatkuva jännittyneisyys
Vaikka traumaattinen kokemus olisi päättynyt jo kauan, kauan sitten, joillekin siitä yli pääseminen on vaikeaa. He tiedostavat, että olosuhteet ovat muuttuneet, mutta ovat silti jatkuvasti varautuneita siihen, että samat ongelmat voivat palata – osa jopa tiedostamattaan.
Heidän aivonsa toimivat taistele tai pakene -tilassa, mikä aiheuttaa paljon sisäistä ristiriitaa. He elävät jatkuvassa jännityksessä, joka estää heitä elämästä niin kuin heidän kuuluisi. He eivät ole koskaan täysin huolettomia. Tämä on tavallista fyysisestä väkivallasta selviytyneillä, mutta sitä voi esiintyä myös ihmisillä, jotka ovat kokeneet stressin aiheuttaman hermoromahduksen.
7. Itsensä näkeminen uhrina
Näin voi käydä, kun trauman kokenut ihminen tottuu liikaa uhrin rooliin. Häntä saatetaan jonkin aikaa kohdella avuttomana uhrina, ja lopulta hän alkaa itsekin uskoa siihen. Mutta kun huomio katoaa, hän jää yksin ja hänestä tuntuu kuin hän ajelehtisi elämässä täysin omillaan.
Hän yrittää selvitä jatkamalla uhrin roolissa. Hänestä tuntuu turvallisemmalta ottaa vastaan käskyjä kuin antaa niitä. Hän tottelee, vaikka ei olisi samaa mieltä saamastaan käskystä, koska se tuntuu hänestä paljon turvallisemmalta.