Sosiaalisina olentoina meitä pelottaa olla yksin. Se tunne seuraa meitä mukana, ja usein tuntuu kuin jokainen askel veisi meitä pois yksinäisyyden polulta.
Siksi etsimme koko elämämme jotakuta, jonka kanssa jakaa aikamme. Jotakuta, joka kulkee vierellä ja tekee päivistä vähän vähemmän harmaita ja surullisia.
Meidät on opetettu etsimään kumppania, koska uskomme, että ilman häntä olemme jotenkin tuomittuja epäonnistumaan.
Miten voisit olla onnellinen, jos olet yksin? Miten voisit olla onnellinen, jos et ole vieläkään löytänyt ketään jakamaan sänkyäsi?
Tämän ajattelutavan takia törmäämme samoihin kysymyksiin yhä uudelleen.
“Milloin aiot mennä naimisiin? Oletko tavannut jonkun? Mitä sille edelliselle poikaystävälle tapahtui?”
Kaikki nämä kysymykset kumpuavat syvästä pelostamme olla yksin ja yksinäisiä.
Meidän mielessämme yksin oleminen tarkoittaa sitä, että on surullinen koko loppuelämänsä.
Mutta moni ei ymmärrä, ettei sinun tarvitse olla yksin tunteaksesi olosi yksinäiseksi. Se voi tapahtua vaikka ympärilläsi olisi kokonainen joukko ihmisiä – tai vaikka sinulla olisi elämänkumppani, jolle olet sanonut “tahdon”.
Yksinäisyydellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, montako ihmistä ympärilläsi on.
Se liittyy siihen, millaiseksi ympärilläsi olevat ihmiset saavat olosi tuntemaan heidän seurassaan.
Se, että olet parisuhteessa, ei tarkoita, ettet voisi enää koskaan tuntea itseäsi yksinäiseksi.
Se ei automaattisesti tarkoita, että olisit pelastunut siltä kamalalta tunteelta, jota me kaikki pelkäämme.
Päinvastoin, väärässä suhteessa se tunne vain voimistuu.
Se saa sinut tajuamaan, miten yksin olet, vaikka istuisit oman “elämänkumppanisi” vieressä.
Kun huomaat olevasi suhteessa ihmisen kanssa, joka ei tee sinua onnelliseksi, yksinäisyytesi kasvaa.
Se ruokkii itseään niillä negatiivisilla tunteilla, joita tunnet juuri tätä ihmistä kohtaan.
Yhdessä vietetty aika tuntuu raskaalta ja uuvuttavalta. Ja vaikka yrittäisit kuinka taistella näitä tunteita vastaan, ne eivät tunnu katoavan mihinkään.
Kun menet nukkumaan, yrität vakuuttaa itsellesi, ettei sinun pitäisi tuntea näin.
Sinähän olet parisuhteessa, sinulla on kumppani vieressäsi, joten sinun PITÄÄ OLLA ONNELLINEN!
Et syö lounasta yksin etkä koskaan nukahda tyhjään sänkyyn. Eihän sinun siis voi olla yksinäinen olo, vai mitä?
Mutta tässä on se juju. Et voi odottaa, että väärä ihminen pelastaa sinut yksinäisyydeltä. Jos jotain, hän tekee siitä vain suurempaa.
Tulet entistä tietoisemmaksi kaikesta siitä, mikä seisoo teidän kahden välissä, ja yksinäisyytesi kasvaa.
Tässä vaiheessa alat luultavasti yrittää vielä kovemmin muuttaa joitain puolia itsessäsi.
Yrität sopeutua kumppanisi tarpeisiin ja ajattelet, että se voisi vähentää sitä erillisyyden tunnetta, jonka hän sinussa herättää.
Jos muutut hänen vuokseen, ehkä pääsette lähemmäs toisianne? Ehkä teidän välillänne ei enää ole muuria?
Mutta ajan kuluessa huomaat, ettei mikään voi muuttaa tunteitasi.
Jos sinua ei ole tarkoitettu tietylle ihmiselle, välillänne ei ole rakkautta vaan etäisyyttä.
Tuo etäisyys erottaa sydämenne ja saa sinut tuntemaan, ettette oikeastaan edes tunne toisianne.
Sen seurauksena voit maata hänen sylissään ja silti tuntea, että hän on kaukana sinusta. Hän voi pitää kädestäsi kiinni, ja silti tunnet olosi erilliseksi ja yksinäiseksi.
Siksi on aina parempi olla yksin kuin tuntea itsensä yksinäiseksi suhteessa väärän ihmisen kanssa.
Sillä hetkellä, kun tapaat jonkun etkä ole aivan varma, onko hän sinua varten, pysähdy hetkeksi ja vältä ottamasta väärää askelta.
Sillä hetkellä, kun ajattelet olevasi jonkun kanssa vain siksi, että haluat paeta yksinäisyyden tunnetta, pysähdy.
Usko pois, et tee itsellesi palvelusta, jos jatkat niin. Sen sijaan teet elämästäsi vain vaikeampaa.
Suhteeseen lähteminen vääristä syistä ei koskaan tuo todellista onnea.
Alussa saatat olla tyytyväinen siihen, että sinulla vihdoin on joku, mutta kun opitte tuntemaan toisenne paremmin, se tunne katoaa.
Tulet ymmärtämään, ettei väärä ihminen voi saada yksinäisyyttäsi katoamaan. Hän ei voi tehdä sinua onnelliseksi suhteessa.
Ainoa, mitä hän voi tehdä, on näyttää sinulle, millaista on elää ihmisen kanssa, jota ei ole tarkoitettu sinulle.
Hän voi näyttää, miten yksin voit tuntea olosi, vaikka joku seisoisi vieressäsi.
Siksi sinun täytyy tehdä oikea valinta. Valinta, joka saattaa juuri nyt tuntua pelottavalta, mutta joka voi säästää sinut paljolta kivulta.
Valitse olla sinkku siihen asti, kunnes tapaat oikean ihmisen. Koska on aina parempi olla yksin kuin olla jonkun kanssa, joka saa sinut tuntemaan olosi yksinäiseksi.
On parempi keskittyä itseesi ja tehdä itsesi onnelliseksi kuin olla onneton sellaisen ihmisen vierellä, joka ei pysty olemaan hyvän mielesi lähde.
Jossain vaiheessa elämääsi tulet olemaan kiitollinen päätöksistäsi.
Tulet olemaan iloinen siitä, että kuuntelit sydäntäsi ja pysyit kaukana niistä, joita ei ollut tarkoitettu sinulle.
Se on ainoa asia, joka voi säästää sydämesi kivulta, joka on pahempaa kuin oikeasti yksin oleminen.
Se voi pelastaa sinut kaikilta niiltä, jotka ovat sinulle vääriä ja vievät sinusta palasen mukanaan sillä hetkellä, kun päättävät lähteä.
Silloin ymmärrät, että sinulle oli aina parempi olla yksin kuin tuntea olosi yksinäiseksi parisuhteessa.
Älä mieti liikaa sitä, mitä muut sanovat asiasta. He puhuvat aina, päätitpä tehdä elämälläsi mitä tahansa.
Niin kauan kuin sinä olet tyytyväinen päätökseesi, tiedät tekeväsi sen, mikä on sinulle oikein.