On helppoa tempautua mukaan siihen yhteiskunnan valheeseen, että kumppani on ainoa tie onnellisuuteen.
Mutta jokaisella on oma matkansa rakkauteen ja itsensä rakastamiseen.
Jos olet sellainen nainen, joka hyppää suhteesta toiseen ilman että kierre tuntuu koskaan loppuvan, saatat vain päätyä tunteiden vuoristorataan – sellaiseen, jonka päätepisteenä on aina jonkun toisen hyväksynnän hakeminen.
Jos sinulla on tapana jahdata suhdetta vain siksi, että joku täyttäisi tarpeesi, opit tuntemaan itsesi parhaiten elämällä hetken vapaana.
Vapaana sellaisen suhteen paineesta, johon et ole valmis, tai sellaisesta ihmisestä, joka ei oikeasti sovi sinulle.
Vapaana siitä kaoottisesta melusta, jossa kaikki kommentoivat rakkauselämääsi – usein vielä pyytämättä, ja usein ihmiset, jotka itsekin tyytyvät vähempään kuin ansaitsisivat.
Vapaana loputtomasta tarpeesta takertua johonkin tai johonkuhun, jonka pitäisi määritellä sinut tai parantaa haavasi.
Joskus on parempi olla hetken yksin. Olla suhteessa itseesi mieluummin kuin ihmiseen, joka saa sinut tuntemaan olosi entistä yksinäisemmäksi.
Antaa itsesi päästää irti siitä versiosta, joka yritit olla jokaisessa suhteessa, jotta voisit vihdoin tulla siksi ihmiseksi, joka sinun kuuluu olla.
Joskus on parempi kulkea matka omalla tavallasi.
Joskus tarvitset tauon deittailusta ja romantiikasta, jotta voit löytää itsesi uudelleen.
Kasvaa, vaalia niitä puolia itsessäsi, joita yhteiskunnan mukaan pitäisi hävetä, ja parantaa sen, mikä kaipaa parantumista.
Totuus on, että yksin oleminen voi olla myös etuoikeus.
Se, että asut yksin, sinulla on oma koti, oma raha, et ole riippuvainen toisesta ihmisestä, rakennat sisäistä sitkeyttä ja opit arvostamaan sitä tilaa ja aikaa, jota olet aina tarvinnut uskaltaaksesi unelmoida vielä rohkeammin – nämä ovat lahjoja elämästä ilman parisuhteen velvoitteita.
Nämä ovat taitoja, joista on sinulle hyötyä koko elämäsi ajan.
Tieto siitä, että pystyt aina pitämään huolta itsestäsi, kumppanin kanssa tai ilman.
Voit ottaa maailman kauneuden vastaan ilman, että tarvitset jonkun toisen läsnäoloa siihen rinnalle.
Voit herätä joka aamu tietäen, että sinä päätät, mitä teet, kenet tapaat, minkä projektin parissa työskentelet ja mihin uuteen kaupunkiin matkustat.
Voit arvostaa yksinkertaista iloa, kuten kahvikupillista parvekkeella tai meditointia luonnossa.
Voit juhlia itseäsi. Olla tyytyväinen sisäiseen ja ulkoiseen kauneuteesi.
Olla lempeämpi itseäsi kohtaan.
Oppia huolehtimaan omista tunnetarpeistasi ilman, että nojaat aina johonkuhun toiseen.
Joskus on parempi ottaa yksin olemisen kaunis epävarmuus vastaan ja samalla hyväksyä se ihana varmuus, että sinä selviät kyllä aina.
Mutta totta kai sinkkuelämän hyväksyminen voi olla vaikeaa ihmiselle, joka on aina ollut ennen kaikkea “parisuhdeihminen”.
Aluksi voi olla raskasta vieroittautua siitä jatkuvasta tuesta, jota romantiikka on sinulle tarjonnut.
Saatat palata vanhoihin tapoihin ja tuntea houkutusta hypätä heti takaisin siihen tuttuun kaavaan, jossa deittailet vääriä ihmisiä.
Saatat tuntea, että yhteiskunnan sinulle syöttämä valhe sinkkuudesta tuomitsee juuri sinut.
Saatat tuntea musertavaa tarvetta huolehtia jostakusta toisesta – koska olet niin tottunut laittamaan muiden tarpeet omiesi edelle.
Mutta nyt on aika.
On aika huolehtia itsestäsi.
On aika nähdä oma arvosi.
On aika kaivaa syvemmältä.
On aika tutustua siihen ihmiseen, jota olet aina paennut jahdatessasi jotakuta toista.
On aika alkaa parantua.
Kun olet ollut jonkin aikaa sinkkuna, et enää tunne olevasi “jumissa” siviilisäädyssäsi tai sen puutteessa – tunnet olosi täysin vapautuneeksi.
Kun totut siihen rauhaan, joka syntyy siitä, että pidät huolta itsestäsi, et enää suostu mihinkään, mikä tuntuu huonommalta kuin yksin oleminen.
Kun alat hengittää raikkaampaa ilmaa, et ole enää riippuvainen myrkyllisestä menneisyydestä.
Kun otat vapaudestasi kaiken irti, saat mahdollisuuden rakentaa elämän, joka on sinulle paljon rohkeampi, jännittävämpi ja aidompi.
Yksin oleminen alkaa asettaa uuden riman tuleville suhteillesi ja jopa ystävyyksillesi.
Et enää yritä “paeta” sinkkuutta, koska rakastut yhä enemmän siihen ihmiseen, joksi olet tulossa – enemmän kuin harhakuvaan siitä, kuka joku toinen voisi olla.
On parempi olla yksin ja oppia nauttimaan omasta seurastaan kuin käyttää aikasi myrkylliseen suhteeseen, joka imee sinut tunnetasolla täysin tyhjäksi.
On parempi käyttää vuosia unelmiesi toteuttamiseen ja itsesi löytämiseen kuin jahdata ihmistä, jota et voi koskaan saada kiinni.
Kymmenen vuoden päästä et tule katsomaan taaksepäin ja katumaan sitä aikaa, jonka sijoitit itseesi, etkä niitä kauniita muistoja, joita keräsit yksin tai läheistesi kanssa.
Mutta jonain päivänä tulet miettimään, millaista elämä olisi voinut olla, jos et olisi tuhlannut vuosia yrittämällä muuttaa ihmistä, joka ei halunnut muuttua.
Kadut niitä kuukausia, jotka käytit itkemiseen ja anelemiseen ihmisen perään, joka ei ollut aikasi arvoinen – vaikka olisit voinut käyttää saman ajan siihen, että opit viihtymään paremmin omassa nahassasi.
Saatat vielä nielaista kiusaantuneena, kun ajattelet kaikkia niitä hetkiä, jolloin tyydyit vähempään vain siksi, ettei se, mitä oikeasti ansaitsit, ollut juuri silloin näkyvissä.
Tulet kaipaamaan niitä vuosia, jotka vilahtivat ohi, kun käytit enemmän aikaa jonkun toisen vision rakentamiseen kuin omaan visioosi rakastumiseen.
Se, että valitset nyt olla yksin, ei tarkoita, että sinun pitäisi olla yksin loppuelämäsi.
Ansaitsemasi rakkaus voi astua elämääsi silloin, kun olet siihen valmis – tai silloin, kun todella haluat sen.
Mutta juuri nyt tämä hetki voi olla kaikki, mitä tarvitset ymmärtääksesi, miten onnekas olet: saat edelleen kirjoittaa omaa tarinaasi. Saat vihdoin laittaa itsesi etusijalle.
Miltä se lopulta näyttääkin ja kenen kanssa se tapahtuukin, voit silti kirjoittaa oman onnellisen loppusi.
Voit edelleen tehdä unelmiesi elämästä totta. Edessäsi on yhä rajattomasti mahdollisuuksia.
Ja se saattaa olla kaunein rakkaustarina ikinä.
