Skip to Content

Miksi hyvän miehen löytäminen tuntuu nykyään niin vaikealta

Miksi hyvän miehen löytäminen tuntuu nykyään niin vaikealta

Moni nainen kaipaa nykyään ennen kaikkea rehellisyyttä, luotettavuutta ja tunnekypsyyttä – ja juuri ne tuntuvat olevan yhä harvinaisempia…

Yli 40 prosenttia avioliitoista Saksassa päättyy eroon. Nykyään noin 17 miljoonaa ihmistä asuu siellä yksin. Yhden hengen talouksien määrä on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana yli 20 prosenttia. 

Lue myös:

Samaan aikaan miljoonat naiset käyttävät viikossa lukemattomia tunteja deittisovelluksissa ja -alustoilla, joilla tuoreiden tilastojen mukaan miehiä on usein selvästi enemmän kuin naisia. Silti sosiologisten kyselyiden karu lopputulos on tämä: Yli 70 prosenttia naisista kokee olevansa nettideittailun jälkeen yksinäisempiä, turhautuneempia ja väsyneempiä kuin ennen. 

Lisäksi koulutusmaailmassa on tapahtunut historiallinen muutos: monissa länsimaissa korkeakoulutettujen naisten osuus on jo suurempi kuin miesten, mikä on tuonut suhteisiin aivan uudenlaisen sosioekonomisen dynamiikan.

Nämä paljaat luvut kertovat epämukavan, mutta samalla todella vapauttavan totuuden: jos istut illalla sohvalla, lasket puhelimen väsyneenä syrjään ja mietit, miksi hyvän ja luotettavan miehen löytäminen on nykyään niin hemmetin vaikeaa, et kuvittele sitä. 

Se ei johdu siitä, että olisit “liian nirso”, “liian vaativa” tai “liian vanha”. Eikä varsinkaan siitä, että sinussa olisi jotain vikaa. 

Kumppanin etsiminen on nykyään oikeasti monimutkaisempaa. Elämme aikaa, jossa rakkauden, yhteiskunnan ja sukupuoliroolien pelisäännöt ovat muuttuneet salamannopeasti. 

Jotta pääsisit turhautumisesta eteenpäin ja löytäisit sisäistä rauhaa, meidän täytyy ymmärtää ne oikeat, syvemmät syyt tämän kaiken taustalla – ilman syyttelyä.

Miksi se on oikeasti vaikeampaa

Jos haluamme ymmärtää, miksi deittailu tuntuu usein tunne-elämän miinakentältä, meidän pitää katsoa myös ulkoisia tekijöitä. 

Tässä ovat rakenteelliset syyt siihen, miksi aito sitoutuminen on nykyään niin harvinaista:

  • Valinnanvapauden paradoksi:

Amerikkalainen sosiaalipsykologi Barry Schwartz on osoittanut monissa tutkimuksissa, että vaihtoehtojen yltäkylläisyys ei tee ihmisistä onnellisempia, vaan lamaantuneempia ja tyytymättömämpiä. Deittisovellukset luovat puhelimen kautta tunteen, että seuraavan pyyhkäisyn takana voisi odottaa vielä parempi, viehättävämpi tai hauskempi kumppani. 

Se synnyttää monissa miehissä (ja naisissa) jatkuvan päättämättömyyden kulttuurin. Miksi tehdä töitä suhteen eteen ensimmäisen pienen riidan kohdalla, jos seuraava vaihtoehto tuntuu olevan vain klikkauksen päässä?

  • Erot henkilökohtaisessa kasvussa:

Naiset ovat käyneet viime vuosikymmeninä läpi valtavan muutoksen. He ovat itsenäistyneet taloudellisesti, kehittäneet itseään psykologisesti ja tehneet aktiivisesti töitä tunnekypsyytensä eteen. Et etsi enää “elättäjää”, vaan tasavertaista kumppania. Moni mies taas on jumissa roolikriisissä. 

Vanha kuva vahvasta suojelijasta ei enää kanna, mutta uutta, tunne-elämältään läsnä olevaa miehen mallia ei ole vielä laajasti omaksuttu. Sosiologi Eva Illouz kuvaa osuvasti, miten tämä suunnan puute johtaa monilla miehillä passiivisuuteen ja vetäytymiseen parisuhdevastuusta.

  • Tunne-elämän saatavuuden kriisi:

Tunne-elämän saatavuus tarkoittaa kykyä päästää toinen lähelle, puhua tunteista ja näyttää haavoittuvuutta. Kiintymyssuhdetutkimus osoittaa, että miehet, jotka ovat lapsuudessa oppineet tunteiden olevan “heikkoutta”, kehittävät aikuisena usein välttelevän kiintymystyylin. 

Syvällä sisimmässään he kaipaavat rakkautta, mutta joutuvat tiedostamattaan paniikkiin ja vetäytyvät heti, kun suhteeseen syntyy aitoa läheisyyttä. 

  • Kuluttaja-asenne rakkaudessa:

Digitaalinen tutustumiskulttuuri typistää monimutkaiset ihmiset muutamaan kuvaan ja lyhyeen profiilitekstiin. Opetamme aivojamme arvioimaan mahdollisia kumppaneita kuin tuotteita verkkokaupassa ja hylkäämään heidät armotta heti, jos jokin ei vastaa täydellistä mielikuvaa. 

Tällainen rakenteellinen pinnallisuus madaltaa kynnystä epäkunnioittavaan käytökseen, kuten selittämättömään katoamiseen tai useiden ihmisten samanaikaiseen deittailuun.

Katse sisäänpäin: psykologiset ja emotionaaliset syyt

Ulkoiset olosuhteet selittävät vain puolet totuudesta. Jos haluamme saada oikeaa selkeyttä, meidän täytyy katsoa myös itseämme – todella lempeästi, mutta rehellisesti. 

Miksi päädymme yhä uudelleen juuri sellaisten miesten luo, jotka eivät tee meille hyvää? Miksi jäämme niin usein tilanteisiin, jotka tekevät meidät onnettomiksi? Tässä ei ole kyse syyllisyydestä, vaan syvästä itsetuntemuksesta.

1. Sekoitamme tunnevuoristoradan aitoon intohimoon

Moni meistä on lapsuudessa tai aiemmissa suhteissa oppinut huomaamattaan, että rakkauteen kuuluu vaivannäkö, epävarmuus tai huomion “ansaitseminen”. Kun deittaillessa kohtaamme miehen, joka jättää meidät epätietoisuuteen, on tänään todella huomioiva ja huomenna katoaa, aivomme erittävät stressihormoneja eli adrenaliinia ja kortisolia. 

Kun hän sitten lopulta ottaa taas yhteyttä, seuraa voimakas dopamiinipiikki. Tämä biokemiallinen vuoristorata tuntuu todella intensiiviseltä. Sekoitamme kehon stressireaktion virheellisesti “kemiaan” tai “intohimoon”. 

Kun tapaamme tunne-elämältään terveen, luotettavan miehen, jolla on selkeät aikomukset, harhautunut hermostomme saattaa ilmoittaa: “Tästä puuttuu kipinä. Tämä on tylsää.” Pudotamme hyvät miehet pois, koska turvallisuus tuntuu meille vieraalta.

2. Vanhojen haavojen tiedostamaton toistaminen

Rakastumme harvoin täysin sattumalta. Alitajuntamme vetää meitä magneetin lailla kohti sitä, mikä tuntuu tutulta – vaikka tuttu olisi kivuliasta. 

Jos kannat syvällä sisälläsi uskomusta, ettet riitä tai että rakkaus on aina ehdollista, vedät tiedostamattasi puoleesi miehiä, jotka vahvistavat juuri tätä tunnetta sinussa. Emotionaalisesti etäinen mies tuntuu kiehtovalta, koska hän aktivoi vanhan kaavan: toiveen siitä, että tällä kertaa onnistut vakuuttamaan jonkun omasta arvostasi.

3. “Korjaajan” syndrooma ja empatia-ansa

Naiset on yhteiskunnallisesti – ja usein myös biologisesti – opetettu vahvasti empatiaan ja hoivaamiseen. Tämä upea ominaisuus muuttuu deittailussa ansaksi, jos sekoitamme empatian itsensä unohtamiseen. Kun kohtaat miehen, joka on sulkeutunut, haavoittunut tai elämän kolhima, sisäinen pelastusohjelmasi käynnistyy. 

Et näe todellisuutta, vaan hänen potentiaalinsa. Ajattelet: “Jos vain annan hänelle tarpeeksi rakkautta ja ymmärrystä, hän paranee ja herää.” Kova psykologinen totuus on kuitenkin tämä: et voi rakastaa ketään terveeksi. 

Tuhlaamme usein vuosia miehiin, jotka kuluttavat emotionaalista energiaamme, mutta eivät koskaan muutu sellaisiksi kumppaneiksi, jotka ansaitsemme.

4. Menettämisen pelko ja oman arvon vesittäminen

Koska deittailu on niin uuvuttavaa, jossain vaiheessa mieleen hiipii pelko: “Entä jos jään ikuisesti yksin?”Tämän tiedostamattoman pelon takia alamme pettää omia standardejamme. Sivuutamme selvät varoitusmerkit jo ensimmäisillä treffeillä. 

Uskottelemme itsellemme, että hänen epäkunnioittava käytöksensä johtuu vain “stressaavasta työstä”. Pienennämme itseämme ja sopeudumme, koska uskomme tiedostamattamme, että viallinen ja vajaa yhteys on parempi kuin ei yhteyttä ollenkaan.

Miten tämä dynamiikka vaikuttaa elämääsi

Tämä jatkuva toivon, valtavan emotionaalisen panostuksen ja sitä seuraavan pettymyksen kierre ei jää ilman seurauksia. Se ei ole erillinen ongelma, joka koskee vain viikonloppujasi, vaan se ulottuu syvälle sieluusi, mieleesi ja arkeesi.

Ensin se johtaa voimakkaaseen deittailu-uupumukseen. Jo pelkkä ajatus siitä, että laittautuisit taas treffeille, istuisit tuntemattoman ihmisen vastapäätä ja kertoisit elämäntarinasi uudelleen, saa aikaan raskaan väsymyksen. 

Sinusta tulee kyyninen. Huomaat sanovasi asioita kuten: “Miehet eivät kuitenkaan enää halua oikeaa sitoutumista” tai “Hyvät ovat jo varattuja.” Tämä kyynisyys on mielesi suojamekanismi, mutta samalla se sulkee sydämesi lopullisesti.

Samaan aikaan tapahtuu itsetuntosi hiljainen rapautuminen. Jopa vahvin, itsenäisin ja menestynein nainen alkaa väistämättä epäillä itseään, jos hän kokee jatkuvasti torjuntaa tai päätyy miesten kanssa, jotka eivät halua sitoutua. 

Sen sijaan että kyseenalaistaisit miehen käytöksen, käännät katseen itseesi: “Olenko liian hankala? Enkö ole tarpeeksi viehättävä? Olenko liian menestynyt ja pelottelenko miehiä?”

Kaikkein vakavinta on kuitenkin valtava elämänenergian menetys. Se kognitiivinen ja emotionaalinen voima, jonka käytät kryptisten viestien analysoimiseen ystäviesi kanssa, miehen käytöksen tulkitsemiseen tai särkyneestä sydämestä toipumiseen, on pois muualta. 

Se energia puuttuu urastasi, omien unelmiesi toteuttamisesta, syvien naisten välisten ystävyyssuhteiden hoitamisesta ja – kaikkein tärkeimpänä – siitä ajasta, jonka voisit viettää rauhassa, ilossa ja kevyesti ihan vain itsesi kanssa.

Tie kohti selkeyttä, itsevarmuutta ja sisäistä rauhaa

Hyvä uutinen on tämä: vaikka deittailumaailma on objektiivisesti vaikea, et ole sen armoilla voimaton. Se hetki, kun lakkaat etsimästä vikaa itsestäsi ja alat sen sijaan muuttaa omaa fokustasi radikaalisti, on hetki, jolloin otat henkilökohtaisen voimasi takaisin. 

Tässä ovat tärkeimmät askeleet siihen, miten pysyt uskollisena itsellesi, löydät syvää sisäistä rauhaa ja teet tilaa terveelle parisuhteelle.

Askel 1: Hyväksy todellisuus katkeroitumatta

Se on vaikeaa. On täysin ok myöntää se ja olla välillä turhautunut tai surullinen. Mutta älä anna turhautumisen kovettua katkeruudeksi. Katkeruus on kuin joisit itse myrkkyä toivoen, että toinen kuolisi. 

Ymmärrä, että ulkoiset olosuhteet – deittisovellukset ja yhteiskunnan sitoutumispelot – ovat faktoja, joihin et voi vaikuttaa. Ainoa vaikutusalueesi on se, miten reagoit tähän maailmaan ja kenet päästät omaan tilaasi.

Askel 2: Opeta hermostosi tunnistamaan turvallisuus

Jos olet tottunut tuntemaan vetoa miehiin, jotka heittävät sinulle vain emotionaalisia murusia ja pitävät sinut epävarmuudessa, edessä on eräänlainen vieroitus. Sinun täytyy opetella määrittelemään “vetovoima” täysin uudelleen. Aito, kestävä vetovoima ei välttämättä ala räjähtävänä ilotulituksena. 

Kun seuraavan kerran deittailet miestä, joka on kohtelias, täsmällinen, avoin ja vilpittömästi kiinnostunut, ja aivosi ilmoittavat sen olevan “tylsää”, pysähdy. Hengitä syvään. Anna asialle aikaa. Opettele, että ennakoitavuus ja emotionaalinen turvallisuus ovat parisuhteessa suurinta luksusta, mitä voi löytää. Hyvä mies on ennakoitava – ja se on valtava kohteliaisuus.

Askel 3: Tutustu omiin kaavoihisi lempeästi

Kohtaa itsesi äärimmäisen lempeästi. Pohdi rehellisesti mutta täysin ilman tuomitsemista: Millaiselle miehelle annan yhä uudelleen mahdollisuuden? Mitä omia syviä tarpeitani yritän täyttää näiden miesten kautta? 

Kun ymmärrät kaavan, jonka kautta valitset kumppaneitasi, se menettää tiedostamattoman valtansa sinuun. Oivallus on ensimmäinen ja tärkein askel kohti paranemista. Tähän asti olet ehkä valinnut vanhoista haavoistasi käsin; tästä päivästä eteenpäin voit valita parantumisestasi käsin.

Askel 4: Aseta radikaalit mutta lempeät rajat

Rajat eivät ole kylmiä muureja, joilla suljet miehet ulos. Rajat ovat kauniita, selkeitä ovia, joista saavat tulla sisään vain ne ihmiset, jotka kohtelevat sinua arvokkaasti ja kunnioittavasti. Heti kun huomaat, ettei mies tiedä mitä haluaa, tuhlaa aikaasi tai vie energiaasi: lähde. 

Sinun ei tarvitse analysoida hänen käytöstään. Et ole hänen terapeuttinsa etkä kuntoutuskeskuksensa. Opettele sanomaan ystävällinen mutta vakaa “Ei, tämä ei tunnu minulle oikealta”. Jokainen mies, jolle sanot ei itsearvostuksesta käsin, vahvistaa itsetuntoasi konkreettisesti.

Askel 5: Rakenna elämä, joka on täysi myös ilman kumppania

Vielä muutama vuosikymmen sitten naiset tarvitsivat miehen saadakseen yhteiskunnallista hyväksyntää ja taloudellista turvaa. Se pakko on ohi. Me emme enää tarvitse miehiä selviytyäksemme. 

Me haluamme heitä, koska heidän pitäisi rikastuttaa elämäämme. Se on upeaa luksusta. Mutta tämä luksus vaatii, että lakkaat deittailemasta puutteen tunteesta käsin. 

Rakenna arjestasi sellainen, että rakastat tulla illalla kotiisi, vaikka siellä ei odottaisi ketään. Vaali syviä, ravitsevia ystävyyssuhteita. Etsi harrastuksia, jotka saavat sydämesi laulamaan. Sijoita fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiisi. 

Kun elämäsi on jo kaunis, kokonainen kakku, mies on enää kirsikka sen päällä. Mutta jos pidät häntä ainesosana, joka vasta tekee sinusta kokonaisen, päädyt aina riippuvuuteen. 

Viimeinen ajatus sinulle

Hyvän miehen löytäminen on nykyään hemmetin vaikeaa, koska elämme meluisassa, kaoottisessa ja usein sitoutumista välttelevässä maailmassa. Mutta se ei ole mahdotonta. 

Säilytä pehmeä sydämesi, mutta yhdistä siihen horjumaton selkäranka. Kaipauksesi aitoon, syvään ja turvalliseen rakkauteen ei ole naiivia eikä liioiteltua – se on luonnollisinta ja kauneinta, mitä on. Lopeta itsesi vääntäminen sellaisten ihmisten takia, joilla ei ole emotionaalista kapasiteettia kohdata sinua tasavertaisesti. 

Ole lempeä itsellesi, kun tulet taas pettyneeksi. Pidä taukoa deittailusta, kun tarvitset sitä. Lepää. Käännä huomio takaisin itseesi. Tärkein ihminen, joka sinun täytyy tällä matkalla löytää ja oppia rakastamaan, olet aina ensin sinä itse. 

Mitä vakaammin lepäät omassa itsessäsi ja mitä selkeämmin tunnet oman koskemattoman arvosi, sitä helpommin tunnistat miehen, joka todella sopii sinulle. Ja hän tunnistaa sinut. Siihen hetkeen asti: nauti vapaudestasi, juhli itsenäisyyttäsi ja tiedä syvällä sisimmässäsi, että olet jo nyt kokonainen, rakastettava ja täysin riittävä.