Ehkä tämä on vastoin kaikkea sitä hyvää neuvoa, mitä olet koskaan saanut. Ehkä olen täysin väärässä.
Minä olen sellainen ihminen, joka on yhä hyvissä väleissä jokaisen exänsä kanssa.
Olen läheinen ja jopa paras ystävä melkein jokaisen miehen kanssa, jota olen joskus rakastanut — myös niiden, jotka eivät ehkä tunteneet samoin minua kohtaan tai joiden kanssa siitä ei koskaan syntynyt fyysistä tai emotionaalista suhdetta.
Mutta en usko siihen, että ihminen pitäisi poistaa elämästä vain siksi, ettei hän tunne samoin tai koska hänen tunteensa ovat muuttuneet.
Silloin menettäisin kaksi ihmistä kerralla: ihmisen, jota rakastan, ja ystävän.
Ja näistä kahdesta ystävä on minulle tärkeämpi.
Uskon kyllä, että ihmisestä voi päästä yli ja silti pitää hänet elämässään.
Aina sanotaan, että toisesta pitää päästää kokonaan irti. Että et voi koskaan parantua kunnolla, jos hän on aina läsnä.
Sanotaan, että pitää jatkaa elämää. Että pitäisi vain esittää, ettei hän ole koskaan ollut olemassa tai ollut osa elämääsi.
Mutta se, että poistat jonkun elämästäsi, ei tarkoita, että hän katoaisi yhtä helposti sydämestäsi. Joten miksi tehdä siitä itsellesi vielä vaikeampaa?
Kaikkien niiden syvien tunteiden alla, joita sinulle on syntynyt, on ystävyyden ydin, jonka rakensit suhteen aikana.
Älä kadota sitä.
Ja kyllä, torjutuksi tuleminen, eroaminen tai sellaisen ihmisen haluaminen, joka ei tunne samoin, on ihan kamalaa.
Tulet luultavasti itkemään itsesi uneen — minä olen tehnyt niin monta kertaa. Saatat juoda itsesi ihan rikki — syyllinen.
Olet jonkin aikaa aivan hajalla, mutta sitten alat miettiä, mikä on oikeasti tärkeämpää. Ja se tärkeä on hän.
Sillä jos rakastat jotakuta, siis oikeasti rakastat, valitset pitää hänet elämässäsi tavalla tai toisella.
Elämäni vahvimmat ja parhaat ihmissuhteet ovat olleet niiden ihmisten kanssa, jotka tuntevat minut paremmin kuin minä tunnen itseni.
Ne olivat rakkaustarinoita, joiden luulin päättyvän onnellisesti — mutta niin ei käynyt.
Ihmisiä, jotka eivät pystyneet rakastamaan minua, vaikka kuinka yritimme yhdessä.
Ja se on ihan ok. Siinä on jotain erityistä, kun kaksi ihmistä jatkaa toistensa puolesta taistelemista vielä senkin jälkeen, kun asiat eivät menneet suunnitelmien mukaan. Siinä on mukana kunnioitusta.
He kunnioittavat minua, koska todella olin siinä roolissa, jonka halusin heidän elämässään ottaa — myös silloin, kun he eivät pystyneet tekemään samaa minulle.
He kunnioittavat minua siitä, että annoin heille anteeksi, vaikka he satuttivat minua sillä tavalla, ja jatkoin silti eteenpäin.
Minä kunnioitan heitä, koska he pitivät minut elämässään silloinkin, kun se ei ehkä ollut helppoa. Ja kunnioitan itseäni siitä, että olin niin vahva.
Sillä se todella tekee sinusta vahvemman.
Meille sanotaan jatkuvasti, että satutamme toista — tai itseämme — jos jäämme toistemme elämään.
Niinpä päästämme irti ihmisistä, joista välitämme, koska luulemme, että niin kuuluu tehdä.
Emme vastaa heidän viesteihinsä, koska emme halua satuttaa heitä tai antaa turhaa toivoa.
Niinpä päästämme irti suhteesta, joka merkitsee molemmille paljon, koska ajattelemme sen olevan parempi niin.
Mutta minä uskon, että siinä on voimaa, kun pidät kiinni ihmisistä, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista.
Sitten pääset heistä yli. Siinä voi mennä vähän kauemmin, mutta se on ihan okei.
On kaunista päästä ihmisestä yli ilman, että sinun täytyy menettää hänet kokonaan.
Yhtenä hetkenä olet korviasi myöten rakastunut häneen ja tuijotat häntä huoneen toiselta puolelta.
Ja ennen kuin huomaatkaan, istutte yhdessä kahvilassa nauramassa kaikelle sille, mitä koitte yhdessä.
Toisesta yli pääseminen ei ole helppo prosessi, ja jokin osa sinusta jää aina rakastamaan häntä. Mutta siitä rakkaudesta tulee sellaista, joka ei enää syö sinua sisältä ajan kuluessa.
Ja minusta on todella tärkeää pitää lähellä ne ihmiset, jotka tietävät tarkalleen, miten sinä rakastat.
On harvinaista tuntea joku niin läpikotaisin. Matkan varrella he osaavat antaa sinulle näkökulmaa juuri silloin, kun tarvitset sitä — niin kuin ystävät tekevät.
Ja juuri nämä ihmiset, joihin olet joskus ollut rakastunut ja joihin et enää ole, haluavat sinulle hyvää.
Juuri nämä ihmiset rakastavat sinua — eivät ehkä sillä tavalla kuin olisit toivonut, mutta omalla tavallaan.
Joskus rakkaus ei tule siinä muodossa kuin olisit halunnut. Mutta joskus löydät ehdotonta rakkautta niiden ihmisten sydämistä, jotka ovat joskus satuttaneet sinua.
